Saimme kokoontua perinteisille Logistiikkatreffeille Vakuutusyhtiö Fennian tiloihin Pasilaan. Tiiviiseen iltapäivään oli koottu tuhti annos todella ajankohtaisia aiheita.
Fennia toi avauspuheenvuorossa esille organisaatioiden kannalta keskeiset huomion kohteet: kriisiherkkyys, tietoturvan ja kyberriskit, ennakoinnin ja riskienhallinnan – reagointikyky. Kumppanuuksien merkitys on kasvanut myös riskienhallinnan näkökulmasta,
Välittömästi sukellettiin hieman kylmääviin vesiin, kun EK:n johtaja Timo Vuori johdatteli meidät ulkomaankaupan tämän hetken haasteisiin: Tullit ja turvallisuus – Suomen ulkomaankaupan uusi muuttuja: Timo Vuori Tulleja teknologiaa ja turvallisuutta 29-1-2026
- Epävarmuus ja epänormaali – uusi normaali
- Suurvaltapolitiikka – amerikkalainen diilien teko -diplomia.
- Kiinan Venäjä-”valloitus”. Taloussuhteilla haetaan vaikutusvaltaa
- USA:lla ei ole ajantasaista perusteollisuutta
- Sääntely – menikö ylisääntelyksi -löydetäänkö tasapaino
- Talous on keskeinen ”ase” geopolitiikassa
- Teknologiat – pitää olla valmiudet vaihtoehtoisiin, kun paras ei välttämättä ole käytettävissä
- Puolijohdeteollisuus -Kiina + Taiwan on yli puolet!
- Turvallisuus – kuljetusvirrat-ja -reitit sekä huoltovarmuus
- Entä jos Ukrainaan saadaan rauha – ollaanko valmiita?
Katsauksen turvallisuustilanteeseen esitti kenraaliluutnantti, Sotatalouspäällikkö Jari Mikkonen. Mikä on jatkossa voiman (pelotteen) ja talouden tasapaino, kun sääntöpohjainen ja luottamukseen perustuva järjen tasapaino on heitetty romukoppaan? Kilpailu käydään talouden, turvallisuuden ja teknologian kautta. Mieltä löytyy maanpuolustustahtoa ja luotamme puolustusv0imiimme ja pohjoismaiseen puolustusyhteistyöhön sekä annamme tuen (kasvavillekin) puolustusmenoille.
- USA -> epävarmuus – Sitä kuitenkin tarvitaan
- Kiinalla on aikaa ja kärsivällisyyttä
- TNT:n saatavuus – valmistusta saatava myös Suomeen
- Miten suositaan omaa maata (erityisesti Saksa ja Ranska tässä liiankin hyviä)
- Brutaalin hyökkäyksen tekijä (Putin) on saamassa palkinnon! – Emme voi hyväksyä
- Eurooppa on menettänyt pelotteensa Venäjän silmissä
- Droonit – parveilu ja tekoälyohjaus – torjunnassa toimii sähkömagneettiset pulssiaseet
- Pitkän kantaman aseet -ballistiset ohjukset vaikeita torjuttavia (nopeus). Esimerkiksi nykyiIT -patteristo pystyy torjumaan KEHÄI:n sisäpuolen
- Kriittisen infran kohdekohtainen suojaus
- Laaja-alainen vaikuttaminen = ostettu ilkivalta
- Suomi on aktiivinen NATOn jäsen – We are stronger together
Johtaja Mikko Leino esitti meille Patrian nykytilan otsikolla Defence industry in 2026 – opportunities and challenges Kasvava kysyntä tietysti positiivista, mutta tuotantokapasiteetin kasvattaminen ja muuttaminen massatuotannoksi ei käy hetkessä.
- Tuote / palvelut – Yhteistyö Puolustusvoimien kanssa -F35 yhteistyö
- Mistä eurooppalaisen puolustuskyvyn kasvattamisen resurssit (tuotteet, palvelut) otetaan. Kysynnän ohjaaminen – geopolitiikka!
- Haasteet: Kysyntä ollut perinteisesti pientä – vain muutama ratkaisu vuodessa -> 500 ratkaisua vuodessa – Sarjatuotanto. Mistä on järkevää ostaa? Pitää investoida (paljon) – mutta vaatii aikaa. Materiaalin saatavuus lähialueilta! Päätöksenteko hankintoihin – hidasta – ripeyttä kaivataan!
- Miten taklataan: tiedon jakaminen -> ennustaminen ja toimituksiin varautuminen. Tarkoittaa, että myös toimitusketjun / alihankkijoiden pitäisi investoida! Päätöksenteon oltava tehokkaampaa – erityisesti yksinkertaiset päätökset
Ukrainan tilanne ja jälleenrakennus oli erityisedustajan ja suurlähettiläs Antti Vänskän aiheena:
- Ukrainan tuki 4 miljardia: 2/3 materiaalitukea ja 1/3 ministeriöiden kehitysyhteistyötukea
- Kansallinen ohjelma Ukrainan tukemiseen
- Jälleenrakennussuunnitelma – .Suomalainen yhteiskunta tukee laaja-alaisesti Ukrainan jälleenrakentamista – Ulkoministeriö
- Mitä jälleenrakennus on Suomesta katsoen
- Miten saadaan yritystoimintaa perustettua Ukrainaan
- Ukraina ei ole ollut merkittävä markkina Suomelle
- Rahoitusinstrumentteja (Fin PartnerShip) liikekumppanuuden rakentamiseen
- FINVERA -viennin luototus
- FINBAND yhteistyö
- Kahdenvälinen suomi-ukraina ohjelma (hallinto-yhteistyö)
- Hintalappu (EU) – 10 vuotta 450 miljardia euroa
- Tarve on jo nyt – infra, koulut, sairaalat, tiet, energia,…
- Suomalaisilla osaamista (rakentaminen, koulutus, energia). – Huom. Tuleva EU-maa (2030?). Väestöltään iso maa (30-40 miljoonaa asukasta).
- Korruptiota on päästy vähentämään – ongelmaa edelleen
Metsäteollisuuden tulevaisuuden näkymiä valotti logistiikkapäällikkö Ilkka Hamunen, Metsäteollisuus ry: Metsäteollisuus ry esitys Logistiikkatreffit
- USAn kauppapolitiikka ei ole helpottanut
- Pientä kasvua 2026 näkyvissä
- Metsäteollisuus investoinnit 5 vuoden aikana 1,3 miljardia
- Suomen kapasiteetti vain 3% maailman kapasiteetti
- Tiestön korjausvelka kasvaa – Kasvaa myös sen takia, että korjaaminen yhä kalliimpaa (mm. materiaalikulut). Raaka-aineiden logistiikkakustannus kiertoteiden käytön myötä kasvaa!
- Päästövähennysten vaikutusalueet
- Puunkorjuu
- Raakapuun kuljetukset
- Kuljetusten tehostaminen- kiinnostaako raideliikenteen kehittäminen – raidekapasiteetti + kalustokapasiteetti – HCT rekat -> jopa 104 tonnia (nyt 76 tonnia)
- Merikuljetukset 40% kapasiteetista
Parin viimeisen vuoden ajan on teknologiakeskustelun ytimessä ollut tekoäly – Dynamic ja Tuomas Mikkonen oli otsikoinut esityksensä ”Tekoäly logistiikassa, hypeä vai hyötyä? Dynamik Tuomas Mikkonen esitys Logistiikkatreffit26
- Vuodesta 2018 tekoäly alkoi nousta yleiseen keskusteluun. Tuomas ja Dynamikin kehittäjät ovat olleet kuitenkin algoritmien kehittämisessä mukana jo kauan aikaisemmin
- Uskoisitko, että insinöörityö on Suomessa halpaa (halvempaa kuin Kiinassa ja paljon halvempaa kuin jenkeissä)
- Kielimallista 70% jenkeistä ja lähes kaikki loput Kiinasta
- Tekoäly tulee yrityksen prosesseihin ”lattialta ylimpään kerrokseen” – robotiikan ohjauksesta hallintoon
- Haasteena yrityksissä on, miten tekoälyn eri ilmenemismuodot ja kyvykkyys otetaan käyttöön – kokeiluja tehdään, mutta käytäntöön saaminen tuskastuttavan hidasta
- AI + ihminen = supervoima – esimerkiksi koodaamisessa tehon lisäys 100%
- Neuroverkot (kuvasta), koneoppiminen (datasta) jne. Tekoäly on paljon muutakin kuin ChatGBT
- Tekoälyratkaisut ennustamiseen, vastaanoton optimointiin, varaston optimointiin, lavauksen optimointiin, keräilyn optimointini, pakkauksen optimointiin, kuljetuksen / jakelun optimointiin – pelkkä reittioptimointi ei riitä, kun otetaan huomioon erilaiset kalustovaatimukset, aikaslotit, jne. – ennen ajojärjestelijän päässä – nyt tekoälyagentit apuna
- Tekoälyä vastaan voi kilpailla vain tekoälyllä
- Pakko käyttää ”parasta” teknologiaa – tuki, allianssit
- Missä Suomi voisi olla paras – looginen tekoäly (jotka perustuvat luonnonlakeihin ja algoritmeihin) -kehittäminen hidasta, mutta sopii suomalaisuuteen – suomalaisen logistiikka- ja insinööriosaamisen vienti!
Vastuullisuuspäällikkö Pauliina Hiienkoski kertoi erinomaisena case-esimerkin Fennian vastuullisuustyöstä: Vastuullinen polkumme Vastuullisuuden polkumme Fennia_Hiienkoski
Treffien lopuksi VTT:n Harri Nieminen alusti paneelikeskustelun aiheesta: Tulevaisuuden käyttövoimat rahtiliikenteessä Paneelikeskutelun alustus_HNi_290126 Suomen kestävän raskaan liikenteen tiekartta 2035
- Monimuotoinen ja multimodaalinen rakenne
- Tiekartta antaa mahdollisuuden suunnistaa yhteiseen päämäärään – kestävä tieliikenne
Panelisti:
- Vice President, Hydrogen & Power to X Tuukka Hartikka Helen Oy
- Kehityspäällikkö Jani Lindroos, Helsingin Satama Oy
- Vice President, Fleet managementJoonas Roivainen, VR Johtaja,
- Johtaja N.N, Scania
Dieselin vaihtoehtoja: sähkö, kaasu ja vety. Mihin investoida kalustossa ja infrassa?
Kuten treffien tavoitteisiin kuuluu, Pasilassa solmittiin uusia tuttavuuksia, sovittiin lukuisia jatkotapaamisia ja käytiin mieleenpainuvia keskusteluja, ideoitiin droonien massavalmistusta ja massatuhoamista, suunniteltiin tulevia seminaareja ja päätettiin mennä yhdessä eteenpäin.
Lisätietoja luonnollisesti Finnhub ry:n toimitusjohtaja Elina Multaselta, joka piti meidät aikataulussa ja haastoi esiintyjiä kiperillä kysymyksillä.
Ajatuksia kirjaili ja kommentit sekä korjausehdotukset vastaanottaa LIMOWA ry, Risto Sivonen, risto.sivonen@limowa.fi, 050-3888099