Tilaisuus oli avaus LIMOWAn sisälogistiikkakiertueelle ja sen tarkoituksena oli luoda yhteinen peruskäsitys ja ymmärrys siitä, mitä sisälogistiikalla tarkoitetaan ja miksi se on tärkeä osa organisaatioiden toimintaa ja sen kehittämistä. Sisälogistiikka nähdään usein kapeasti varastointina tai tavaran siirtämisenä, vaikka todellisuudessa se kattaa huomattavasti laajemman kokonaisuuden.
Tilausuuden aluksi Markku Viljanen (POSTI) ja Jussi Huhtanen (ZIIRTO) esittelivät ajatuksiaan ja johdattelivat vilkasta keskustelua aiheista:
- Sisälogistiikan määritelmä
- Miten sisälogistiikka näyttäytyy erilaisissa toimintaympäristöissä ja eri toimialoilla
- Kehittämisen kannalta keskeiset asiat
Oskar Kaski esitteli meille seminaariosuuden lopuksi Järvenpään rakennushankeen ja esittelykierroksella saimme kattavan käsityksen niin fyysisestä infrasta kuin varaston käytännön toiminnasta.
Mitä sisälogistiikka on?
Sisälogistiikka tarkoittaa materiaalivirtojen, tiedon ja niihin liittyvien toimintojen hallintaa rajatulla alueella, kuten tehtaassa, varastossa, terminaalissa tai tuotantolaitoksessa. Se ulottuu vastaanotosta aina lähtevään toimitukseen saakka ja tukee organisaation ydintoimintaa mahdollistamalla sujuvan, tehokkaan ja turvallisen työnteon. Keskeinen tavoite on (yhdessä hankintatoimen kanssa) vapauttaa tuotannon ja muiden ydinroolien aikaa varsinaiseen osaamiseensa siten, ettei heidän tarvitse huolehtia materiaalien saatavuudesta, siirroista tai varastoinnista.
Sisälogistiikka osana toimitusketjua
Sisälogistiikka on osa koko toimitusketjua. Se toimii linkkinä hankinnan, tuotannon, varastoinnin ja jakelun välillä. Toimiva sisälogistiikka varmistaa, että:
- materiaalit ovat ehjänä oikeassa paikassa oikeaan aikaan
- virheet havaitaan ajoissa (ja mahdollisuuksien mukaan estetään niiden syntyminen)
- tuotanto ei keskeydy logistiikan puutteiden vuoksi
Erityisesti vastaanotto ja lähetys ovat sisälogistiikan kriittisiä rajapintoja, joissa laatu, tiedonhallinta ja prosessien selkeys korostuvat.
Ihmiset, prosessit, teknologia ja data
Sisälogistiikan kehittäminen ei ole ensisijaisesti teknologiaprojekti. Kehittäminen perustuu neljän peruspilarin ja niiden tasapainon varaan:
- Ihmiset, organisaatio ja johtaminen – päivittäisjohtaminen, osaaminen, perehdytys ja turvallisuus
- Prosessit ja toimintamallit – selkeät, toistettavat ja ennakoivat toimintatavat sekä mittarit
- Tilat, kalusto ja teknologia – järjestelmät ja automaatio tukevat toimintaa vasta, kun perusasiat ovat kunnossa
- Data – prosessit, järjestelmät ja automaatio on nähtävä olemassa olevan tiedon hyödyntäjänä ja tiedon tuottajana. Tieto on johtamisen, ennustamisen ja suunnittelun polttoainetta, jota ilman toiminta on haparointia pimeässä
Usein kehitystyössä sorrutaan siihen, että ratkaisuja haetaan liian aikaisin järjestelmistä tai automaatiosta, vaikka todelliset haasteet liittyvät prosesseihin tai johtamiseen.
Sisälogistiikka eri toimintaympäristöissä
Sisälogistiikka näyttäytyy eri tavoin eri toimialoilla. Esimerkiksi:
- Teollisuudessa korostuvat tuotannon rytmitys, materiaalien saatavuus ja projektikohtainen joustavuus
- Elintarvike- ja leipomoteollisuudessa keskeisiä ovat jäljitettävyys, FIFO-periaate ja asiakaskohtaiset vaatimukset
- Kuluttajakaupassa painottuvat nopeus, virheettömyys ja palautuslogistiikka
Yhtä oikeaa mallia ei ole, vaan sisälogistiikan ratkaisut ja prosessit tulee aina sovittaa asiakaslupaukseen ja toimintaympäristöön.
Resurssitehokkuuden ja virtaavuuden dilemma
Sisälogistiikassa resurssitehokkuus ja virtaavuus ovat kuin saman kolikon kaksi puolta, jotka usein vetävät eri suuntiin. Niiden välinen yhteys on tasapainoilua optimaalisen käyttöasteen ja prosessin nopeuden välillä.
- Resurssitehokkuus: Keskittyy siihen, että laitteet (trukit, robotiikka, automaatio) ja ihmiset ovat koko ajan töissä. Tavoitteena on 100 % käyttöaste, jotta investoinneista saadaan kaikki irti.
- Virtaavuus (Flow): Keskittyy siihen, kuinka nopeasti yksittäinen tuote tai tilaus liikkuu prosessin läpi (läpimenoaika). Tavoitteena on minimoida hukka ja odottelu.
Sisälogistiikan toiminnan optimoinnin haaste on, että korkea resurssitehokkuus usein tuhoaa virtaavuuden. Kun resurssit (esim. keräilijät tai pakkauskoneet) on viritetty 100 % käyttöasteeseen, järjestelmään ei jää puskuria.
- Ruuhkautuminen: Pienikin häiriö tai vaihtelu tilausmäärissä aiheuttaa välittömästi jonoja, koska vapaata kapasiteettia ei ole purkamaan piikkiä.
- Vaikutus: Mitä lähempänä resurssien maksimikäyttöastetta ollaan, sitä pidemmäksi läpimenoajat kasvavat (tämä tunnetaan Kingmanin kaavana).
Varsin usein sisälogistiikassa suositaan mallia, jossa virtaavuus on ensisijaista.
- Puskurikapasiteetti: Jätetään tarkoituksella hieman ”ilmaa” resurssien käyttöasteeseen (esim. tavoite 85 %). Tämä mahdollistaa nopean reagoinnin ja pitää tavaran liikkeellä.
- Kokonaiskustannus: Vaikka trukin käyttöaste laskisi, kokonaisprosessi on halvempi, koska varastoon ei sitoudu pääomaa, virheitä sattuu vähemmän ja asiakas saa tilauksensa nopeammin.
Asiakaslupaus ohjaa sisälogistiikkaa
Sisälogistiikan toteutustapa määräytyy sen mukaan, millaisen asiakaslupauksen organisaatio antaa. Nopeus, joustavuus ja kustannustehokkuus ovat usein keskenään ristiriitaisia tavoitteita, ja niiden painotukset tulee tehdä tietoisesti. On tärkeää, että sisälogistiikka on mukana asiakaslupauksen määrittelyssä jo varhaisessa vaiheessa, jotta lupaukset ovat realistisia ja toteutettavissa.
Kehityksen tasot sisälogistiikassa
Sisälogistiikan toiminta voidaan karkeasti jakaa kolmeen kehitysvaiheeseen:
- Reaktiivinen toiminta – arki koostuu ongelmien sammuttamisesta
- Hallittu toiminta – perusasiat toimivat, mutta kehitys on yhä reaktiivista
- Ennakoiva toiminta – (ehjä ja laadukas) data, (selkeät ja dokumentoidut)prosessit ja johtaminen mahdollistavat suunnitelmallisen (ja jatkuvan) kehittämisen
Todellinen tehokkuus saavutetaan vasta ennakoivassa vaiheessa, jossa poikkeamat on huomioitu etukäteen ja toimintamallit ovat selkeitä.
Yhteenveto
Sisälogistiikka on strategisesti merkittävä osa organisaatiota (ja toimitusketjua), joka vaikuttaa suoraan tehokkuuteen, laatuun, kustannuksiin ja asiakastyytyväisyyteen. Kestävä kehitys syntyy, kun:
- perusasiat ovat kunnossa
- ihmiset, prosessit ja teknologia tukevat toisiaan
- kehittäminen on suunnitelmallista, jatkuvaa ja priorisoitua
Sisälogistiikan kiertue jatkuu seuraavilla keikkateemoilla:
- Mitä: Sisälogistiikan järjestelmät
- Mitä: Automaatio, robotiikka ja IoT
- Mitä: Integraatiot, prosessit, data ja AI
Näiden päivämäärät, paikkakunnat, vierailukohteet ja puhujat julkaistaan hyvissä ajoin ennen tapahtumaa LIMOWAn sivuilla ja LinkedIn:ssä.
Tilaisuus oli osa Uudenmaan Liiton rahoitta LOgistiikkalaBRA (LOBRA) haketta.
