Energiamurros vaikuttaa laajasti sekä yrityksiin että yksityisiin veronmaksajiin. Suomessa tuulivoiman rakentaminen alkoi jo vuonna 1986, ja sen kasvu on kiihtynyt merkittävästi viime vuosina. 2010-luvulla kehitys laajeni aurinkopuistoihin, ja yhdessä nämä tuotantomuodot ovat muuttaneet Suomen sähkömarkkinoita pysyvästi – sekä myönteisellä että kielteisellä tavalla.
Sääriippuvaisen energiantuotannon suuret vaihtelut ovat lisänneet tarvetta säätökapasiteetille, erityisesti akkuvarastoille, joilla ylläpidetään sähköverkon tasapainoa. Samalla akkujärjestelmistä on tullut merkittävä liiketoiminta-alue kansainvälisille toimijoille Suomen markkinoilla. Kuluneen talven korkeat ja epävakaat sähkönhinnat osoittavat, millaisia haasteita syntyy, kun vakaa perusvoima korvautuu vaihtelevalla tuotannolla. Lopulta kustannukset kohdistuvat veronmaksajiin.
Energiaratkaisuja onkin syytä tarkastella uudelleen niin yksilöiden kuin yritysten näkökulmasta. Oman energiantuotannon tehokas hyödyntäminen on yksi keino suojautua sähkön hintavaihteluilta.
Suomen huoltovarmuuden kannalta on tärkeää kehittää monipuolisempaa säätövoimaa. Akkujen rinnalle tarvitaan muita ratkaisuja, kuten vety- ja lämpövoimaa, jotta energiajärjestelmä kestää tulevaisuuden haasteet. Uutiskirjettä julkaistaessa markkinoiden huomio kohdistuu lisäksi Iran-tilanteeseen ja mahdollisen Hormuzinsalmen sulkeutumisen vaikutuksiin energiamarkkinoilla. Logistiikan näkökulmasta keskeinen kysymys liittyy vakuutuksiin ja siihen, voivatko rahtialukset liikennöidä kyseisellä merireitillä.
Ajankohtaista energia-asiaa oli tarjolla paljon lisätietoa kaupunkituulivoima hankkeen loppuseminaarissa, joka pidettiin Helsingissä Oodin kuutiossa 12.2. 2026. Itse hanke kuitenkin jatkuu maaliskuun loppuun, joten lopputulosten viimeistely jatkuu niiltä osin.
Tilaisuuden aloitti Vesa Robertsson Energio:lta, uusiutuvan energian taloudelliset mahdollisuudet kiinteistöissä ja miten niistä saa kannattavia. Vesan esityksessä tuli hyvin esille akkuratkaisujen vaikutukset aurinko- ja tuulienergian hyödyntämisen optimoinnissa. Lisänä tuli akuston hyödyntäminen energiapörssimyynnissä, jonka avulla olisi mahdollistaa entistä lyhyemmän takaisinmaksuajan saaminen koko järjestelmälle.
Seminaarin paneelikeskusteluun osallistuivat Teemu Kettunen Motivalta, Tapio Tuomi Suomen Lähienergialiitto ry:stä ja Risto Paajanen Aplab Oy:stä. Saimme myös yleisöltä mukavasti kysymyksiä ja kommentteja paneelisteille. Paneelissa tuli esille teollisuuskiinteistöjen ja logistiikkakeskusten energian murroksen epävarmuudet ja kaavoituksen yhtenäisyyden puute. Teemu toi hyvin esille myös investointi ongelman, kuka uskaltaa investoida, vaikka investointilaskelmat ovat hyviä, mutta epävarmuuksia riittää. Tapiolta nosti esiin isojen kiinteistöjen laajojen kattojen mahdollisuudet etenkin energian tuotannossa ja energian tuotannon hajauttamisen, joka vaikuttaa myös varautumiseen. Risto nosti esiin myös suomalaiset keksinnöt, joita on myös energiasektorilla, mutta joita ei saada kunnolla kaupallistettua. Esille tuli myös verotuksen, lainsäädännön ja rakennusjärjestyksen useat epäjohdonmukaisuudet.
Ari Lindgren HAMK:lta, kertoi esityksessään Kanta-Hämeestä tehtyjen tuulimittaustulosten analysoinnista, niiden tuloksista ja tuulivoiman mahdollisuuksien kipupisteistä. Ari esityksessä tuli hyvin esiin paikan ja tuulienergiavoimalan korkeuden merkittävä vaikutus tuloksiin. Esille tuli myös, ostajan kannalta tärkeä tuuligeneraattoreiden sertifioinnin merkitys.
Klaus Turhanen Limowa:lta, esitys jatkui samoista lähtökohdista, tuulivoiman kannattavuuslaskelmissa ja mitä niissä tulisi huomioida. Klaus myös kertoi, Limowalta tulossa olevasta oppaasta tuulienergian hyödyntämisestä, joka syntyy yhtenä projektin tuotoksena.
Ari Laitila SYKLI, esityksessä paneuduttiin kaupunkituulivoiman tulevaisuuteen ja mahdollisuuksiin ja kaupungin rakenteelliseen haasteellisuuteen tuulienergian hyödyntämisessä. Esityksessä paneuduttiin hyvin kohteiden arviointiin. Tuulienergian tehokkuuteen vaikuttaa paljon myös lähellä oleva puusto ja jopa katon muodot jonne generaattoreita asennetaan. SmartCityWind: ”Kannattaako kaupunkituulivoimaan investoida?” – Suomen ympäristöopisto SYKLI
Risto Paajanen Ablap, kertoi uudentyyppisen tuuligeneraattorin lavan innovaatiosta, joka on hiljaisempi ja tehokkaampi, kuin markkinoilla olevat lavat.
Seminaarin tallenteeseen ja tunnelmaan pääset täältä.
Lisätietoja: Klaus Turhanen, klaus.turhanen@limowa.fi, 050-3820936
