Saimme järjestää yleisön pyytämän keskustelutilaisuuden EU:n Greening Freight -paketista ja erityisesti sen sisältämästä ehdotuksesta ”direktiivin 92/106/ETY muuttamisesta tavaroiden intermodaalikuljetuksia koskevan tukikehyksen osalta” tiistaina 16.1.2024 netin yli.

Johdanto-osuudessa LIMOWA:n Heikki Lahtinen toi esille verkostossamme aikaisemmin käytettyjä viitekehyksiä ja visioita, jotka perustuvat kansainvälisiin periaatteisiin ja mm. Innovaatioallianssi ALICE:n yhteydessä käytyihin keskusteluihin Fyysisestä Internetistä ja päästöttömän logistiikan tiekartoista. Esimerkiksi jo EU:n liikennepolitiikan valkoisessa kirjassa (2011) ohjenuorana olleet ”saastuttaja maksaa ja käyttäjä maksaa -periaatteet” tulisi ottaa huomattavasti voimakkaammin esille tulevaisuuden strategioita suunniteltaessa myös yritystasolla. (ks esim. tästä kirjastamme ”Horisontaalinen yhteistyö logistiikassa” liite 3 sivu 151 alkaen, jossa kuvaamme mm. taustaa kuljetusten ”ulkoiskustannuksille”). Avauksessa nostettiin esille Greening Freight -paketista lyhyesti myös mitat ja massat (tai Weights and Dimensions), josta on juuri valmistunut selvitys d-Finen toimesta (ja edunvalvojaorgansaatioiden toimeksiannosta) siitä, miten uusi mitat ja massat -direktiivi saattaa jopa kannibalisoida yhdistettyjä kuljetuksia, vaikka koko GFP:n tavoite on päinvastainen. D-Finen diat saattavat olla vielä helppolukuisempia, ja siksi ne jaetaan myös tässä.

Varsinainen sisältöosuus ja päivän keynote oli LVM:n liikenneneuvos Veli-Matti Syrjänen. Esityksessä oli GFP:stä useitakin nostoja, mutta lopussa pureuduttiin erityisesti ehdotukseen intermodaalikuljetusten edistämisestä. Tämä on monella tapaa haastava direktiivi ja siksi siitä on hyvä keskustella myös tällaisella foorumilla. Esityksessä tuotiin esille myös todennäköinen aikataulu ja tätä sivuten tulee myös lausuntomahdollisuus mm. kansallisen toimintakehyksen laadinnan ja hyväksynnän osalta. Tässä tullee olemaan useita osa-alueita, joissa LIMOWA-verkoston kannattaa olla mukana, ja joissa LIMOWA-verkoston kautta voi vaikuttaa, vaikka yhdistys itse toimiikin kuljetusmuotoriippumattomasti. Yksi näistä lienee terminaaliverkoston kartoittaminen ja siihen liittyvien ehdotusten tekeminen; tämä sopinee luontevasti ”logistiikkakeskusklusterin” toimenkuvaan. Yksi tekninen kysymys on myös direktiiviin sisältyvä ”ulkoisten kustannusten laskentamalli”, jota varmaan tullaan näkemään myös LIMOWA-raporteissa lähitulevaisuudessa. Jaamme mielellämme tähän liittyvää tietoa.

Syrjäsen alustus kattoi myös yleisellä tasolla GFP:n taustaa ja mainitsi myös tuoreen CountEmissionEU -raportointiohjeiston, joka perustuu standardiin ISO14083. Tämäkin selkeyttänee omalta osaltaan ”kestävän kehityksen raporttien ja mahdollisen viherpesun sekamelskaa”, kun kuljetusketjun päästöjen mittaus- ja raportointimalli saadaan näin yhdenmukaiseksi – ja tämä tapahtuu osin rinnan sähköisten kuormakirjojen ja eFTI:n voimaantulon myötä. LIMOWA tulee jakamaan myös näihin liittyvää materiaalia jäsenistölleen kuluvana vuonna.

Monipuolista keskustelua tuki myös Risto Sivosen esitys Vaasan yliopiston tuoreesta TruckTrain -selvityksestä, jossa oli tutkittu Etelä-Pohjanmaan yhdistettyjen kuljetusten mahdollisuuksia ja verrattu kumipyörän ja rautatien kustannus- ja päästövaikutuksia.

Analyysejä voi tehdä monella tapaa ja yksi kiinnostava näkökulmaero – joka johtaa myös mittakaavaeroon yhdistettyjen kuljetusten potentiaalissa, oli Sitowisen (2021) tekemä selvitys suhteessa Saksassa tehtyyn tarkasteluun Suomea koskien (Jahn y, 2020). Meidän on hyvä seurata näitä eri polkuja ja hyödyntää useampia niistä, kun yritämme löytää ratkaisuja tehokkaampaan ja kestävämpään kuljetusjärjestelmään.

LIMOWA kiittää keskusteluun osallistuneita ja on valmiina jatkamaan tätä työtä.

Lisätietoja:
heikki.lahtinen@limowa.fi
050-3424056

 

 

 

Pin It on Pinterest