SYKLI järjesti 21.8.2025 hybridiseminaarin, jossa keskusteltiin kiinteistölle toteutettavan pientuulivoiman mahdollisesta tarvitsemasta rakentamisluvasta. Erityisesti tuore rakentamislaki kevennettyine lupakynnyksineen ja samanaikaisesti lisääntynyt yritysten kiinnostus uusiutuvan energian tuottamiseen kiinteistöönsä myös pientuulivoimaa hyödyntäen on kiinnostava kokonaisuus pohdittavaksi, ja ehkä kaikilta osin ei ole selvää, mikä on nk. objektiivinen totuus asiassa.
Useat verkossa olevat lähteet pientuulivoimainvestoinneista on tehty aiemman maankäyttö- ja rakennuslain ollessa voimassa, ja niissä johdonmukainen ohjeistus on lähestyä ensin kuntaa ja tutkia kunnan rakennusjärjestystä. Toisaalta vuoden alusta voimaan tulleessa rakentamislaissa puolestaan halutaan keventää rakentamisluvan vaatimuksia, ja esimerkiksi pienet rakennukset ja alle 30m korkeat mastot on määritelty lupavaatimuksen ulkopuolelle. LIMOWA:n asiantuntijoiden näkökulmasta voisi olla hyvä, että tulkinta saataisiin yksiselitteiseksi niin, että investointeja olisi helpompi skaalata eri kohteisiin ilman, että jokaista erillistä kiinteistöä tulisi arvioida ja luvittaa erikseen. Esimerkiksi useat kiinteistöalan toimijat ovat nyt investoineet aurinkopaneelit kohteisiinsa, ja samalla tavalla pientuulivoima voisi olla kustannustehokas lisä niiden infrastruktuuriin varsinkin, jos ja kun tämä voidaan tehdä hallinnollisesti kevyemmällä tavalla.
Tietysti kunnan ohjaavasta dokumentaatiosta tulee katsoa esimerkiksi asemakaava, joka usein säätelee rakennusten maksimikorkeutta. Mutta lähtökohtana kuitenkin LIMOWA:n piirissä on keskusteltu tulkinnasta, jossa kunnan rakennusjärjestys ei voi mennä rakentamislain edelle. Eli vaikka jokainen kunta on monella tapaa itsenäinen ja toimivaltainen, aiemmat ohjeet kuntakohtaisen rakennusjärjestyksen noudattamisvaatimuksista ei välttämättä ole täysin kestävä. Yhteenvetona kuitekin todettiin, että käsillä olevalla hankkeella voitaisiin tuottaa dokumentaatio, jolla voidaan sitten kysyä kunnasta, ”käykö tämä teille?” Tällöin investointiprosesseisin saataisiin jo suoraviivaisuutta ilman, että jokainen suunniteltaisiin alusta asti itsenäisesti ja uudestaan.
Tilaisuudessa käytiin mielenkiintoisia keskusteluita ilmiöstä itsestään, miten nämä liittyvät mm. teollisuus- ja logistiikkakiinteistöissä sijaitsevissa toiminnoissa oleviin muutoksiin tai miten esimerkiksi tuulisuus vaihtelee mikrosijainnin mukaan ”tuulisuuskäytävistä” hiljaisempiin paikkoihin. Vaikka tuulivoimaa haluttaisiinkin skaalata, kaikkiin paikkoihin se silti välttämättä sovi joko tuuliolosuhteiden vuoksi tai myllyn mahdollisten häiriöiden vuoksi. Näissäkin kyllä kehitytään koko ajan, ja tuulimyllyjä on hyvin erilaisia.
Tilaisuus toteutettiin osana Kaupunkituulivoima – käyttöönoton edellytykset ja kannattavuus (Smart City Wind) -hanketta, jota toteuttava Suomen ympäristöopisto SYKLI, HAMK ja LIMOWA, ja joka saa tukea Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ohjelmista Uudenmaan liiton ja Hämeen liiton kautta. LIMOWA ry:n puolelta hankkeen projektipäällikkönä jatkaa 1.9.2025 klaus.turhanen@limowa.fi 050-3820936, jonka johdolla pureudumme syvemmälle tässä avautuneisiin kysymyksiin LIMOWA-verkostossa, toki hyödyntäen hankkeella olevia SYKLIn ja HAMKin kokeneita asiantuntijoita.
Lisätietoja:
heikki.lahtinen@limowa.fi
050-3424056
