Sisälogistiikan tulevaisuus rakentuu datasta, turvallisuudesta ja yhteistyöstä

LIMOWAn kokoama ohjelma toi Tampereen Logistiikkamessuille käytännön esimerkkejä siitä, miten varastojen ja toimitusketjujen arkea uudistetaan teknologian, osaamisen ja yhteisten toimintamallien avulla.

Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 9.–10.9.2026 järjestetyssä tapahtumassa lavalle nousi yritysten, tutkimuksen ja kehitysverkostojen näkökulmia logistiikan muutokseen. Esityksissä painottui ennen kaikkea käytännön toteutus: miten uudet ratkaisut viedään osaksi varastojen, tuotannon ja kuljetusketjujen päivittäistä toimintaa.

Kahden päivän ohjelma eteni ruokalogistiikan yhteistyömalleista ja materiaalivirtojen suunnittelusta varastokaluston digitalisointiin, poikkeamien hallintaan, virtuaaliympäristöihin ja tekoälyn sovelluksiin. Kokonaisuus osoitti, että sisälogistiikan kehittäminen vaatii yhtä aikaa teknisiä ratkaisuja, toimintatapojen muutosta ja verkostojen hyödyntämistä.

Ohjelmassa käsiteltiin myös varastoautomaatiota, nykyisen kaluston digitalisointia ja tuotannon sekä sisälogistiikan poikkeamien hallintaa. Esimerkit osoittivat, että kehittäminen ei aina edellytä raskasta kertahanketta: vaikutuksia voidaan saada aikaan vaiheittain, kun olemassa oleva kalusto, data, tunnistusteknologiat ja järjestelmällinen poikkeamien kirjaaminen otetaan osaksi arjen johtamista.

Torstain ohjelmassa katse siirtyi logistiikan tulevaisuuteen, eurooppalaisiin kehitysverkostoihin, virtuaaliympäristöihin, robotiikkaan ja tekoälyn käytännön sovelluksiin. LIMOWAn puheenvuoroissa korostui tarve ymmärtää teknologiamuutosta laajempana liiketoiminnan ja yhteiskunnan muutoksena. Samalla esitykset toivat esiin, miten suomalaiset toimijat voivat kytkeytyä eurooppalaiseen yhteistyöhön ja hyödyntää uusia ratkaisuja omassa kehittämistyössään.

Turvallisuus oli esillä myös EuroSafety-lavalla, jossa LIMOWA julkaisi hyllytarkastajasertifikaatin. Sertifikaatti tekee hyllytarkastajien osaamisesta tunnistettavaa ja todennettavaa sekä tukee varastojen turvallisuuden kehittämistä yhteisten pelisääntöjen, osaamisen ja läpinäkyvän arvioinnin avulla.

LIMOWAn lavaohjelman yhteinen viesti oli selkeä: sisälogistiikan kehittäminen on samanaikaisesti teknologista, organisatorista ja verkostomaista työtä. Tehokkuutta, toimitusvarmuutta, turvallisuutta ja kestävyyttä parannetaan parhaiten silloin, kun yritykset yhdistävät käytännön kokeilut, datan, osaamisen ja yhteistyön. Alla olevat puheenvuorokoosteet avaavat tarkemmin, millaisia näkökulmia ja ratkaisuja messuilla esiteltiin.

Puheenvuorojen koosteet

10.9.2026 Hyllytarkastajasertifikaatti vahvistaa varastoturvallisuutta – LIMOWA, Hannu Tapio

10.9.2026 9.40 EuroSafety_LIMOWA_hyllyturvallisuustarkastaja_julkaisu

LIMOWA julkaisi Logistiikkamessuilla hyllytarkastajasertifikaatin, jonka tavoitteena on vahvistaa kuormalavahyllyjen määräaikaistarkastusten laatua ja tehdä tarkastajien osaamisesta tunnistettavaa ja todennettavaa. Sertifikaatin lähtökohtana on varastoturvallisuus: hyllyvaurioita syntyy käytössä, ja olennaista on havaita ne ajoissa, arvioida riskit oikein ja raportoida havainnot niin, että korjaavat toimenpiteet voidaan kohdistaa tehokkaasti.

Pätevyys kattaa hyllyjen rakenneosien, vauriotyyppien ja riskiluokittelun tuntemuksen, SFS-EN 15635 -standardin mukaisen tarkastusmenetelmän sekä laadukkaan raportoinnin ja vastuurajojen hallinnan. Rajaus on tarkoituksella selkeä: pätevyys todentaa henkilön osaamisen arviointihetkellä, mutta LIMOWA ei hyväksy yksittäistä varastoa, hyllyä tai tarkastusraporttia eikä pätevyys siirrä työnantajan vastuuta.

Haku etenee viidessä vaiheessa – hakemus, dokumentit, arviointi, päätös sekä rekisteröinti ja ylläpito. Päätöksen tekee LIMOWAn sisälogistiikan työryhmä sertifiointilautakuntana, ja riippumattomuutta turvaavat esteellisyyssäännöt, pöytäkirjaaminen, dokumentoitu reklamaatiomenettely ja mahdollisuus pyytää uudelleenkäsittelyä. Pätevyys on voimassa kolme vuotta, ja uusiminen edellyttää näyttöä tehdyistä tarkastuksista ja osaamisen ylläpidosta.

Tarkastuspalveluja tarjoaville yrityksille sertifikaatti tuo erottautumista, myynnin tukea ja näkyvyyttä julkisessa rekisterissä. Tarkastuksia hankkiville se helpottaa palveluntarjoajan valintaa: osaaminen on riippumattomasti todennettu, voimassaolo tarkistettavissa ja raportointi ohjaa konkreettisiin toimenpiteisiin. Ydinviesti on selkeä: luottamus syntyy osaamisesta, läpinäkyvyydestä ja yhteisistä pelisäännöistä.

9.9.2026 Sisälogistiikan ilmiöt ja trendit – LIMOWA, Heikki Lahtinen

9.9.2026 10.35 LogistiikanTrendeja9syys2026_HeikkiLahtinen

Esitys tarkastelee sisälogistiikan muutosvoimia niin yhteiskunnan, talouden kuin teknologiankin näkökulmasta. Logistiikan kysyntä on johdettua kysyntää, joten alaa muokkaavat väestön ikääntyminen, työvoiman niukkuus, palveluiden yksilöllistyminen sekä kiertotalouden ja re-commercen kasvu – kaikki lisäävät käsittelyn määrää ja korostavat vastaanoton ja saapuvan logistiikan roolia.

Lahtisen puheenvuoro tiivisti sisälogistiikan muutoksen muutamaan keskeiseen havaintoon. Alan tuottavuushaaste on todellinen, ja suurimmat loikat syntyvät todennäköisesti robotisoinnin, digitalisaation ja tekoälyn yhdistelmästä. Samalla kansainväliset trendiradarit tarvitsevat rinnalleen suomalaista tulkintaa: pelkkä teknologioiden seuraaminen ei riitä, vaan on ymmärrettävä myös liiketoiminnan, työvoiman ja yhteiskunnan muutosta.

Tulevaisuuden tehtaan logistiikka hahmottuu tiekarttana, jossa myynti, hankinta, kuljetus, vastaanotto, varastointi, keräily, kokoonpano ja toimitus nähdään yhtenä kokonaisuutena. Yhteentoimivat järjestelmät, selkeä ICT-arkkitehtuuri ja yhteiskehittäminen auttavat yrityksiä ottamaan uusia ratkaisuja käyttöön oikeaan aikaan ja hallitulla riskillä.

9.9.2026 Tehokkuutta ruokayritysten logistiikkaan – TTS, Eelon Lappalainen

9.9.2026 11.00 TTS_ruokareitti_esitys_logistiikkamessut2026

TTS:n puheenvuoro kokosi yhteen havaintoja siitä, miksi pienten ja keskisuurten ruokayritysten logistiikkahaasteet eivät ratkea pelkällä reittioptimoinnilla. Esityksen mukaan ratkaisevaa on ymmärtää koko toimintamallia: kysynnän kokoamista, markkinoille pääsyä, tiedon jakamista ja yhteisten ratkaisujen omistajuutta.

Hanke etsii ympäristöviisaita ja käytännössä toimivia ratkaisuja erityisesti mikro- ja pk-yritysten ruokaketjun logistiikkaan. Työssä on noussut esiin sama perusongelma useasta suunnasta: pienet tavaravirrat, hajautunut kysyntä ja markkinoille pääsyn esteet tekevät logistiikasta kallista, vaikka ratkaisut näyttäisivät paperilla yksinkertaisilta.

Kentällä tämä näkyy esimerkiksi vajaakuormina, viimeisen kilometrin korkeina kustannuksina ja tilanteina, joissa tuotteelle olisi kysyntää, mutta pääsy volyymikanavaan puuttuu. Ratkaisut löytyvät harvoin yksittäisestä kuljetuksesta. Tarvitaan kysynnän kokoamista, yhteisiä välittäjärakenteita, parempaa tiedonjakoa ja selkeämpiä malleja sille, kuka yhteisiä ratkaisuja omistaa, ylläpitää ja rahoittaa.

Ydinviesti: ruokalogistiikan pullonkaula ei ole ensisijaisesti ajoneuvossa tai reitissä, vaan kysynnän kokoamisessa, kanavaan pääsyssä ja siinä, kuka omistaa yhteiset ratkaisut. Yhteistyö, jaettu tieto ja toimivat välittäjärakenteet ovat avain ympäristöviisaampaan ja tehokkaampaan ruokalogistiikkaan.

9.9.2026 Monimutkaisesta materiaalivirrasta hallittavaksi kokonaisuudeksi – Konecranes, Teemu Oittinen

9.9.2026 11.25 Logistiikkamessut – Konecranes Teemu Oittinen

Konecranesin Teemu Oittinen tarkasteli Logistiikkamessuilla sitä, miten yhä monimutkaisempia automaatiojärjestelmiä tehdään ymmärrettäviksi, miten niiden arvo voidaan osoittaa ja miten oppiva robotiikka voi tulevaisuudessa täydentää perinteistä automaatiota.

Oittisen puheenvuoro havainnollisti, miksi visualisoinnista ja simuloinnista on tullut automaatioratkaisujen yhteinen kieli. Kun varastot, robotit, kuljettimet, keräilyasemat ja tuotanto eivät ole enää erillisiä saarekkeita, kokonaisuutta pitää pystyä arvioimaan ennen investointipäätöstä. 3D-mallit ja simulaatiot auttavat sekä asiakasta että toimittajaa näkemään, miten ratkaisu toimii käytännön layoutissa ja muuttuvissa materiaalivirroissa.

Automaation arvo on paljon muutakin kuin työvoimasäästö. Cost of Intralogistics -tarkastelun mukaan manuaalisessa ympäristössä kustannuksia hallitsevat työvoima, tila ja varaston arvo, kun taas laitteet ja IT ovat vuositasolla pieni erä – mutta juuri se erä, joka vipuaa suuria kustannuseriä. Arvoa syntyy kolmeen suuntaan: panoksia vähentämällä, tuotoksia kasvattamalla ja asiakasarvoa parantamalla. Sama väki ja 50 % enemmän läpimenoa on yhtä pätevä ROI-case kuin henkilöstövähennys.

Katse ulottui myös oppivaan robotiikkaan. Fyysisen tekoälyn tutkimusalustat, simulaatio-oppiminen ja ihmisdemonstraatioista oppivat järjestelmät kuvaavat suuntaa, jossa robotit pystyvät tulevaisuudessa hallitsemaan enemmän vaihtelua. Oittinen kuitenkin korosti, että perinteinen automaatio on edelleen paras ratkaisu silloin, kun vaihtelu voidaan suunnitella pois.

Ydinviesti: kun monimutkaisuus kasvaa, tarvitaan parempia tapoja nähdä se, mitata sen arvo ja opettaa koneet hoitamaan se.

9.9.2026 Yhteiskäyttöterminaali alueellisen logistiikan ratkaisuna – Viitasaaren kaupunki, Mika Paananen

9,9.2026 11.50 WIILO_Logistiikkamessut Tampere

Viitasaaren Wiilo Yrityspuisto esitteli Logistiikkamessuilla Tampereella yhteiskäyttöterminaalin konseptia ja terminaaliyhteistyön mahdollisuuksia.

Wiilon vahvuus on sijainnissa: yrityspuisto sijoittuu valtatie 4:n ja Sinisen tien risteykseen, keskelle keskeisiä tavaravirtoja. Tämä tekee siitä luontevan paikan kuormien yhdistelylle, uudelleenjärjestelylle ja huoltovarmuutta tukeville logistiikkatoiminnoille.

Yhteiskäyttöterminaalin ajatus on yksinkertainen: yritykset voivat jakaa tiloja, laitteita ja palveluja sen sijaan, että jokainen rakentaisi oman keskuksensa. Samalla käyttöaste paranee, kustannukset jakautuvat useammalle toimijalle ja kuljetuksia voidaan yhdistää tehokkaammin.

Konseptiin liitetyt digitaaliset ratkaisut, kuten reaaliaikainen seuranta, reitti- ja kuormaoptimointi sekä kysynnän ennakointi, tekevät terminaalista enemmän kuin fyysisen solmukohdan. Se voi toimia alustana, jossa alueelliset tavaravirrat, palvelut ja yritysten tarpeet yhdistyvät aiempaa näkyvämmin.

Ydinviesti: yhteiskäyttöterminaali tarjoaa alueellisille yrityksille tavan jakaa resursseja, vähentää kustannuksia ja rakentaa kestävämpää logistiikkaa ilman raskaita yrityskohtaisia investointeja. Wiilo-yrityspuiston konsepti kytkee paikallisen kehittämisen kansallisiin ja eurooppalaisiin logistiikan tavoitteisiin.

9.9.2026 Nykyinen varastokalusto osaksi digitaalista varastoa – BITO, Ville Vallinkoski

9.9.2026 12.40 BITO Smart_Intralogistics_BITO_esitys_logstikkamessuilla

BITO esitteli Logistiikkamessuilla matalan kynnyksen reitin Logistics 4.0 -tasolle: olemassa olevat manuaaliset varastojärjestelmät digitalisoidaan jälkiasennettavilla ePaper-ratkaisuilla ilman raskaita investointeja tai uutta varastoinfraa.

Ratkaisun ytimessä on langaton, akkukäyttöinen ePaper-teknologia, joka otetaan käyttöön ilman kaapelointia. Näytöt päivittyvät etänä reaaliajassa ja niiden sisältö – viivakoodit, QR-koodit, osoitteet ja prosessiohjeet – muuttuu dynaamisesti käyttöajan ja sijainnin mukaan. Lopputuloksena on täysin paperiton prosessi, jossa olennaiset tiedot ovat suoraan laatikon kyljessä.

Langaton Pick-by-Light -keräily vähentää keräilyvirheitä jopa 50 prosenttia ja nopeuttaa prosesseja noin 25 prosenttia. Internet of Bins & SLOC tuo mukanaan laatikoiden reaaliaikaisen paikannuksen, olosuhdevalvonnan sekä sijaintihistorian, mikä tukee vaatimustenmukaisuutta ja jäljitettävyyttä aikaleimoin jokaisessa prosessivaiheessa. Käyttöönotto ja laajennus ovat nopeita, koska kiinteää johdotusta ei tarvita.

Ydinviesti: varaston digitalisointi ei aina edellytä suurta automaatiohanketta tai nykyisen kaluston uusimista. Olemassa olevat hyllyt, laatikot ja keräilyratkaisut voidaan liittää osaksi digitaalista varastoa jälkiasennettavilla ratkaisuilla, jotka parantavat tiedonkulkua, vähentävät virheitä ja tukevat vaiheittaista kehittämistä.

9.9.2026 Poikkeamat näkyviksi sisälogistiikassa ja tuotannossa – ZIIRTO Oy, Jussi Huhtanen

9.9.2026_13.05_poikkeamat_Ziirto_Jussi_Huhtanen

Sisälogistiikan ja tuotannon poikkeamat ovat merkittävä mutta huonosti tunnistettu kustannuserä. Yksi väärin kerätty rivi maksaa vähintään 100 euroa, ja vuositasolla summa nousee pienessäkin varastossa satoihin tuhansiin euroihin.

Huhtanen jakoi poikkeamat kolmeen tasoon: havaittuihin, korjattuihin ja piileviin. Mitä syvemmälle mennään, sitä huomaamattomammaksi kustannus muuttuu – piilevää hukkaa ei kirjata lainkaan, mutta se syö tuottavuutta joka päivä. Poikkeamia syntyy jokaisessa ketjun solmukohdassa tilauksesta asiakastoimitukseen: virhekeräilyinä, saldovirheinä, odotteluna, etsimisenä ja kaksinkertaisena käsittelynä.

Mittaluokkaa havainnollistivat sekä logistiikan että muiden toimialojen luvut: yli puolet yrityksistä menettää häiriöiden takia yli kuukauden tuotantokapasiteetin vuodessa, ja häiriöt syövät 5–10 prosenttia vuosiliikevaihdosta. Rakentamisessa korjaustyö vie noin 5 prosenttia hankkeen arvosta ja piilevät virheet mukaan lukien 10–25 prosenttia; metalliteollisuudessa 1–10–100-sääntö osoittaa, kuinka kustannus satakertaistuu, jos virhe päätyy asiakkaalle asti.

Ratkaisu on systemaattinen kirjaaminen ja datan käyttö jatkuvassa parantamisessa: mitä ei kirjata, sitä ei voi johtaa eikä kohdentaa. PDCA-mallilla saavutettuja tuloksia olivat muun muassa poikkeamakustannusten lasku 24 prosenttia sekä tuottavuuden ja kannattavuuden parannus.

Ydinviesti: poikkeamat ovat yksi sisälogistiikan merkittävimmistä piilokustannuksista. Kun poikkeamat kirjataan systemaattisesti ja tieto otetaan jatkuvan parantamisen käyttöön, yritys saa näkyviin kehityskohteet, jotka vaikuttavat suoraan tuottavuuteen, toimitusvarmuuteen ja kannattavuuteen.

10.9.2026 Logistiikan tulevaisuus ja intralogistiikka 5.0 – LIMOWA, Heikki Lahtinen

10.9.2026 10.35 TheFutureOfLogistics_10Sept2026_HeikkiLahtinen

Heikki Lahtinen (LIMOWA) avasi tapahtuman katsauksella logistiikan murrokseen. Ydinviesti: muutos ei ratkea uusimpia teknologioita seuraamalla, vaan ymmärtämällä, mitä liiketoiminnassa ja yhteiskunnassa oikeasti tapahtuu. LIMOWAn Logistics Transformation Framework kokoaa trendit, mallit ja teknologiat yhdeksi kokonaiskuvaksi.

Esityksessä nousivat esiin asiakaskysynnän yksilöllistyminen ja kasvava nimikemäärä, tuottavuus ja osaavan työvoiman puute, toimitusketjujen riskienhallinta ja resilienssi sekä kestävyys. Vastauksiksi tarjottiin standardointia ja tunnistusteknologioita, konenäköä ja tekoälypohjaista optimointia sekä yhteentoimivia AMR-robotteja ja cobotteja – käytännössä ”mixed fleet” -jatkumoa manuaalisesta automatisoituun.

Kustannuspuolella muistutettiin, että kuljetukset ovat vain noin kolmannes Suomen teollisuuden ja kaupan logistiikkakustannuksista; varastointi ja materiaalinkäsittely ratkaisevat kokonaisuuden. Robotisointi- ja digitalisointi-investoinneilla nähtiin paras suhteellinen tuottavuusvaikutus, ja tekoäly arvioitiin seuraavaksi isoksi harppaukseksi.

Pidemmän aikavälin visiona esiteltiin Physical Internet: tavarat reitittyisivät verkostossa kuten datapaketit internetissä, modulaarisin ja yhteentoimivin käsittely-yksiköin. Teknologiat ovat jo olemassa – kyse on systeemisestä muutoksesta ja mittavista liiketoimintamahdollisuuksista 2030–2040-luvuilla. Samassa yhteydessä korostettiin kiertotaloutta: kierrätysbisnes on kuljetusbisnestä, ja logistiikkasolmut voivat kasvaa jakamistalouden ja materiaalikiertojen keskuksiksi.

Ydinviesti: logistiikan tulevaisuus rakentuu yhteentoimivista teknologioista, verkostomaisesta kehittämisestä ja kyvystä tarkastella muutosta koko toimitusketjun tasolla. LIMOWA kutsuu suomalaiset toimijat mukaan yhteiseen keskusteluun ja eurooppalaiseen intralogistiikkayhteisöön.

10.9.2026 Eurooppalaiset verkostot logistiikan kehittämisen tukena – LIMOWA, Hannu Tapio

10.9.2026 11.00 ALICE_ja_muut_LIMOWAverkostot_HannuTapio

Hannu Tapio esitteli puheenvuorossaan eurooppalaisia logistiikan yhteistyöverkostoja ja niiden tarjoamia mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Keskiössä oli ALICE, Euroopan komission tunnustama logistiikan teknologia-alusta, joka toimii siltana teollisuuden, tutkimuksen ja EU:n rahoitus- ja kehittämisohjelmien välillä.

Tapio kuvasi ALICE-verkostoa väylänä eurooppalaiseen logistiikan tutkimus- ja kehitystyöhön. Verkosto kokoaa yhteen teollisuutta, tutkimusta ja EU-rahoitteisia hankkeita sekä tarjoaa suomalaisille toimijoille mahdollisuuksia vaikuttaa tutkimusagendaan, löytää kumppaneita ja päästä mukaan kansainvälisiin kehityskokonaisuuksiin.

ALICEn lisäksi LIMOWA vaikuttaa useissa verkostoissa, jotka liittyvät muun muassa avoimiin rajapintoihin, TEN-T-käytävien kehittämiseen, intermodaalikuljetuksiin sekä satelliittipaikannuksen ja kaukokartoituksen hyödyntämiseen toimitusketjuissa. Yhdessä nämä verkostot avaavat suomalaiselle osaamiselle näkyvyyttä ja yhteistyömahdollisuuksia Euroopassa.

Ydinviesti:

ALICE ja LIMOWAn muut kansainväliset kumppanuudet tarjoavat suomalaisille logistiikka-alan toimijoille reitin eurooppalaiseen innovaatiotoimintaan, rahoitukseen ja vaikuttamiseen. Verkostot auttavat tuomaan suomalaisen sisälogistiikan osaamisen osaksi laajempaa eurooppalaista kehitystä.

10.9.2026 Virtuaaliympäristöt perehdytyksen ja kehittämisen tukena – LUT, Ari Happonen

10.9.2026_11.50_LUT_Rahaa,_Vaikutusvaltaa_ja_Tuottavuutta__Virtuaaliset_Ymp

Ari Happonen tarkasteli puheenvuorossaan virtuaalisten ympäristöjen ja virtuaalilaboratorioiden käyttöä logistiikan kehittämisessä, erityisesti varastoperehdytyksessä. Esityksen käytännön ydin oli selkeä: hyötyjä ei kannata arvioida vain toimittajien lupausten perusteella, vaan ne tulee todentaa rajatulla 90 päivän pilotilla omassa toimintaympäristössä.

Happosen puheenvuoro teki virtuaaliympäristöistä helposti ymmärrettäviä käytännön esimerkkien kautta. Varastoperehdytyksessä voidaan harjoitella turvallisesti keräilyä, trukkitoimintoja ja poikkeustilanteita ilman, että tuotanto, ihmiset tai laitteet altistuvat riskeille. Sama ympäristö voi auttaa myös layoutien, työskentelytapojen ja kysyntäpiikkien testaamisessa ennen fyysisiä muutoksia.

Kotimaisena esimerkkinä esiin nousi VIVA-virtuaalivarasto, jossa perehdytystä voidaan toteuttaa useilla kielillä ja toistaa harjoituksia vakioidusti. Keskeinen oppi oli, että virtuaalisuus ei ole näyttävä lisäosa vaan tapa tehdä perehdytyksestä turvallisempaa, tasalaatuisempaa ja helpommin mitattavaa.

Ydinviesti: virtuaaliympäristöt voivat tukea turvallista perehdytystä, prosessien testaamista ja muutosten havainnollistamista, mutta niiden arvo syntyy vasta käytännön pilotoinnin, selkeiden mittareiden ja johdon sitoutumisen kautta.

10.9.2026 Älykäs sisälogistiikka arjen ratkaisuna – Finn-ID, Mika Veijalainen ja Tuomo Vesala

10.9.2026_12.15_Älykäs sisälogistiikka käytännössä_FinnID

Finn-ID:n messuesitys käsitteli robotiikan, datan ja automaation hyödyntämistä sisälogistiikan arjen haasteiden ratkaisemisessa. Puheenvuoron pitivät tuotantojohtaja Mika Veijalainen ja Senior Sales Manager Tuomo Vesala.

Esityksen lähtökohtana oli sisälogistiikan nykytila: käsipäätteet, trukkipäätteet sekä ääni- ja valokeräily. Näiden rinnalle Finn-ID esitteli seuraavan askeleen eli autonomiset ratkaisut – muun muassa soluihin toimittavat robotit ja lavansiirtorobotit – jotka integroidaan osaksi asiakkaan olemassa olevaa toimintaympäristöä.

Vuonna 1986 perustetulla Finn-ID:llä on yli 200 asiantuntijaa ja yli 40 integraatiota, ja yhtiön vahvuus on eri teknologioiden, laitteiden ja ohjelmistojen yhdistäminen toimivaksi kokonaisuudeksi.

Ydinviesti: älykäs sisälogistiikka syntyy, kun robotiikka, automaatio, tunnistusteknologiat ja järjestelmät liitetään toimivaksi kokonaisuudeksi. Ratkaisujen arvo ei ole vain siinä, mitä järjestelmä näyttää, vaan siinä, mitä se mahdollistaa arjen työssä.

10.9.2026 Tekoäly sisälogistiikan käytännön työkaluna – Elisa Industriq, Antti Kaunisto

10.9.2026 12.40 – Elisa Industriq Finland – Tutkimuksesta toteutukseen

Antti Kaunisto käsitteli Tampereen logistiikkamessuilla esityksessään sitä, miten tekoälyä hyödynnetään sisälogistiikassa tänään ja lähivuosina. Esityksen lähtökohtana oli kiinnostava koe: samat kysymykset tekoälyn käytöstä intralogistiikassa esitettiin tekoälylle useilla eri kielillä, ja vastauksia verrattiin tutkimusaineistoon eri markkina-alueilta.

Tulokset paljastivat selviä painotuseroja. Suomenkieliset vastaukset korostivat reaaliaikaista toiminnanohjausta, dynaamista tuotepaikoitusta ja autonomisia agentteja poikkeamien hallinnassa. Englanniksi painottui ihmisen ja robotin yhteistyö, ergonomia ja turvallisuus, saksaksi teollisen mittakaavan ratkaisut ja työvoimapulan paikkaaminen, japaniksi fyysisen käsittelyn automaatio kuten 3D- ja laatikostokeräily. Kiinankieliset vastaukset nostivat esiin suuren mittakaavan AMR-laivueiden ohjauksen, generatiivisen tekoälyn dokumenttien tulkinnassa sekä konenäköön perustuvan työturvallisuusvalvonnan, kun taas Intiassa keskiössä olivat kustannustehokkuus ja skaalautuvuus.

Alueellisesti kuva on samansuuntainen: USA johtaa investoinneissa ja kaupallistamisessa, Kiina yhdistää tekoälyn fyysiseen automaatioon ja mittakaavaan, APAC-maat ovat nopeimpia käytännön käyttöönotossa, ja Länsi-Euroopassa edetään hallitusti luottamuksen, tietoturvan ja sääntelyn ehdoilla – usein muita jäljessä käyttöönottoasteessa.

Yhteisiä kehityssuuntia löytyi alueesta riippumatta: autonomisen kaluston hallinta ja parviäly, konenäköön perustuva mukautuva robottikeräily, dynaaminen tuotesijoittelu ja WMS-ohjaus, kysynnän ennustaminen sekä digitaaliset kaksoset ja simulointi. Tänään mahdollisia ovat muun muassa kysynnän ennustaminen, AMR-ohjaus ja poikkeamahälytykset; seuraavana vaiheena häämöttävät itseohjautuva varasto, proaktiiviset agentit ja poikkeamien automaattinen korjaaminen.

Ydinviesti: tekoäly on siirtymässä sisälogistiikassa tutkimuksesta kohti käytännön työkaluja. Suurin arvo syntyy ratkaisuista, jotka yhdistävät reaaliaikaisen datan, ennustavan analytiikan ja päätöksenteon tuen osaksi päivittäistä operatiivista johtamista.

LIMOWAn messuosallistuminen ja lavaohjelma olivat osa Uudenmaanliiton rahoittamaa LOgistiikkalaBRA (LOBRA) hanketta.

Lisätietoja LIMOWA ry:

• Risto Sivonen, risto.sivonen@limowa.fi, 050-3888099
• Hannu Tapio, hannu.tapio@limowa.fi, 050-4684610