LIMOWA:n toiminnanjohtaja sai olla mukana Hyvinkään kaupungin järjestämässä Elinkeinofoorumissa 11.4.2024, jonka otsikkona oli ”Logistinen helmi”. Kutsun mukaan saimme pitää hienojen alustusten ja keskustelun päätteeksi kommenttipuheenvuoron. Joitakin sen ajatuksia on reflektoituna tässä, ja juttuun on myös upotettu tilaisuuden pääpuhujien esitysmeteriaaleja.

Vuoden 2021 lopussa saimme kaupungilta pyynnön kirjoittaa heidän blogiinsa, ja jutuksi muotoutui lopulta ”Hyvinkään ympärille voi kasvaa suuri logistiikkakaupunki”. Siinä kuvattiin joitakin käsillä olevia ilmiöitä ja toimijoiden sijoittumista. Moni tuolloin kirjattu ajatus syveni & konkretisoitui Elinkeinofoorumin esityksissä. Vaikka toisaalta useat yritysten sijoittumiseen liittyvät teemat voivat olla hyvinkin geneerisiä ja siten tämä keskustelu myös muualla Suomessa kiinnostavaa, logistiikkaa pitää kyetä kehittämään yli rajojen ”verkostojen verkostona” ja siksi onkin hyvä pysähtyä välillä tarkastelemaan sitä tietystä sijainnista käsin. Hyvinkään seudulla riittää edelleen työtä, mutta päivän otsikko monella tapaa osuva: tässä on mahdollisuus olla logistinen helmi.

Tilaisuuden avanneen kaupunginjohtaja Johanna Luukkosen jälkeen puhunut Jorma Mäntynen ei logistiikkapiiressä esittelyitä kaipaa. Hänen eri kuljetusmuodot kattaneesta esityksestään nostettiin tähän mm.

  • Suomella on pitkät etäisyydet niin sisäisesti kuin suhteessa keskeisiin kilpailijamaihin ja päämarkkinoihin Keski- ja Länsi-Euroopassa = INFRA ON MEILLE MERKITTÄVÄMPI.
  • Mitä ”Single European Transport Market” voisi olla – miten esimerkiksi investoinnit eurooppalaiseen raideleveyteen? = YHTEYDET RUOTSIIN OVAT TÄRKEITÄ HOITAA KUNTOON VIIMEISTÄÄN NYT.
  • Jos katsomme erityisesti tieinfraamme aikoinaan tehtyjä investointeja, kasvava korjausvelka on tietyllä tapaa matemaattinenkin tosiasia, joka on nyt ratkaistava.

Väyläviraston Kaisa Reunanen-Krause tulikin sitten suoraan käsillä oleviin infrakysymyksiin, toki taustoittaen tätä mm. ylemmän tason strategioilla ja taustatiedoilla hyvinvoinnista, kilpailukyvystä, huoltovarmuudesta ja kestävästä kasvusta sekä vaalikausien yli ulottuvasta LJS12:sta. Meidän onkin hyvä hahmottaa eri hankkeiden suunnittelun ja investoimisen aikajänteet. Toisaalta käsillä on myös jatkuvasti paranevaa dataa siitä, miten ja missä kansalaiset ja tavarat liikkuvat, ja siten myös ”tiedolla johtaminen” on mahdollista.

Hyvinkään Elinkeinofoorumissa nousi luonnollisesti esille Pääradan ja Vt 25 kehitys. Molemmilla on tietysti myös merkittävä kansallinen painoarvo.

Väyläviraston esityksessä pohdittiin myös, miten raha allokoituu investoinneille? Kuulimme myös KehäV (Hanko-Mäntsälä Vt25, Mäntsälä-Porvoo Vt55) muita kommentteja edistettävistä asioita toisilla foorumeilla. LIMOWA:n näkökulmasta tässä olisi hyvä varmistaa nyt CEF-rahoitus tueksi koko käytävän tason nostamiseen irrallisten pienempien kehityshankkeiden sijasta: KehäV on kuitenkin saanut TEN-T -statuksen juuri, ja olisi siksi sopiva kohde isompiinkin rahoituselementteihin. Ehkä tässä on myös meillä kansallisesti opittavaa siitä miten varmistamme merkittävät investointirahat kotimaahan.

VR:n Jonna Juslin toi tilaisuuteen liikenne- ja kuljetusalan operaattorin näkökulman. Esityksessä olikin mielenkiintoisia tietosisältöjä niin VR:stä yleensä, tulevasta uudesta kalustosta, VR:n ajatuksista suhteessa hallitusohjelman kirjauksiin jne. Inspiroivaa olisi ajatella myös Hanko-Hyvinkää matkustajaliikenteen palauttamisen vakiinnuttaminen ja laajentaminen isomminkin: miksi meillä ei olisi ”kehärata” myös Hanko-Riihimäki-Kouvola-Kotkan satama? Täällä on paljon työmatkaliikennettä ja hyvät liitynnät solmupisteistä myös muualle kulkeviin yhteyksiin.

LIMOWA-verkoston kannalta kiinnostavia ovat varmasti ainakin yhdistettyihin kuljetuksiin liittyvät asiat, terminaalimahdollisuudet ja kalustoyhtiö. Näistä jokainen ansaitsisi oman artikkelinsa, mutta nyt käsillä olleen foorumin kannalta ainakin seuraavia on hyvä pohtia:

  • Yksi keskeinen yhdistettyjen kuljetusten järjestelmän kehittymistä estävä tekijä on tunnistettu Keski-Uudenmaan/Pohjoisen Uudenmaan terminaalin puuttumisessa. Millä tavalla Hyvinkää ja naapurit voisivat tämän toteutumista edistää tai varata mahdollisuudet sellaisen toteutumiselle myöhemmin?
  • Mikäli tavaraliikenteeseen syntyisi kalustoyhtiö, rautateille todennäköisesti syntyisi erilaista palvelutarjontaa, kuten esimerkiksi Ruotsissa on käynyt. Tämä liittyy siltä osin myös Mäntysen esitykseen, että mahdollinen eurooppalaisen raideleveyden yleistyminen Suomeen, antaisi tilaa myös muualta tulevalle kalustolle – ja siten palveluiden monipuolistumiselle.

Rexelin Jussi Peltola kiteytti käsillä olevat trendit tukkukaupan näkökulmasta. Hän nimesi erikseen 1) joustavuuden, 2) kaikkikanavaisuuden (Omnichannel), 3) vastuullisuuden, 4) teknologian ja automaation sekä 5) ihmiset. Näitä on hyvä katsoa myös suhdannesyklin yli. Puheenvuorossa oli paljon sisältöjä yrityksiä tällä hetkellä puhuttavista aiheista aina alan mielikuvista ja haluttavuudesta vieraskielisiin työntekijöihin ja tekoälyyn. Seudulla kannattaa pitää kiinni näistä yrityksistä ja ihmisistä. Siksi myös osaamiseen ja koulutukseen kannattaa panostaa. Hyvinkää on logistinen helmi, josta käsin voi operoida. Jo tilaisuuden alussa kaupunginjohtaja toi esille keskeisen sijainnin ”painopisteessä”, mutta myös mm. kampusinvestoinnin: myös logistiikan ja sen lähiteemojen koulutusta ja tutkimusta kannattaa tarkastella tällä seudulla kokonaisuutena & yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

Tilaisuuden lopuksi Kimmo Kiuru esitteli Hyvinkäällä käynnissä olevia toimenpiteitä ja liikennevirtoja kuvaavia tietoaineistoja.

Lisätietoja LIMOWA:n puolelta saa allekirjoittaneelta. Varsinaisista asiasisällöistä kannattanee lähestyä myös tekstissä ja sen liitteissä nimettyjä asiantuntijoita ja vaikuttajia.

heikki.lahtinen@limowa.fi
050-3424056

Pin It on Pinterest