Meillä oli mahdollisuus kokoontua LVM:öön hybridikokoukseen keskustelemaan erityisesti yhdistettyjen kuljetusten tukikehyksestä (direktiivi 92/106/ETY). On tärkeää tietysti tunnistaa, että yhdistettyhen kuljetusten ympärillä käytävä keskustelu on paljon laajempaa kuin tämä varsinainen direktiivi ja sen ytimessä olevat määritelmät sille, miten mahdollisesti tuettava intermodaalikuljetus tulkitaan, mitataan ja raportoidaan?

Ennen tilaisuuttaa pidimme kansainvälisen yhdistettyjen kuljetusten yhdistyksen UIRR:n ja LVM:n asiantuntijan kanssa taustakeskustelutilaisuuden, jossa pohjustimme sekä tulevaan Round Tablea, että erityisesti vertailimme kokemuksia Suomi vs. muu Eurooppa ml. reunavaltiot tai saaret, ja pohdimme mm. ”ulkoiskustannusten laskentaa” vs yksinkertaisemman lähestymistavan valintaa. LIMOWA on MoU -jäsen UIRR:ssa, ja meillä on hyvä olla näitä tiedonvaihtokanavia eri suuntiin. Edelleen tässä yhdistyy useita muita LIMOWA:n kv.verkostoja Europlatforms, ALICE ja innovaatiohankkeet, joihin meidän jäsenistöämme halutaan mukaan, ja joissa on mukana myös meidän jäsentemme asiakkaita. Tämän Round Table -tapahtuman jälkeen tapasimme myös UIRR:n intermodaaliterminaaliverkostoa eri puolitla Eurooppaa ja osallistuimme Konecranesilla vielä seuraavana päivänä syvempään keskusteluun Euroopan tasolla käynnissä olevasta kehityksestä.

Edellinen yhdistettyjen kuljetusten pyöreän pöydän keskustelumme LVM:ssä pidettiin 30.1.2025, ja sen taustalla olivat erityisesi v.2024 aikana olleet keskustelufoorumimme:

Nyt pidetty Round Table jatkoi omalta osaltaan sidosryhmien kanssa käytyä vuoropuhelua, joista nostoja voi katsoa nettisivuiltamme, ja jotka osiltaan katsovat käsillä olevaa tilannetta hieman eri näkökulmista mm. kalusto, junalauttayhteydet, raideleveys, terminaalit ja pullonkaulat jne.:

  1. https://www.limowa.fi/webinaarissamme-keskusteltiin-rautateiden-tavaraliikenteen-kalustoyhtiosta/ 7.11.2025
    2) https://www.limowa.fi/webinaarin-antia-junalauttayhteydet-ja-raideleveys-4-12-2025/
    3) https://www.limowa.fi/webinaarikeskustelua-raideliikenteen-lisapotentiaalista/ 16.1.2026
    4) https://www.limowa.fi/tutustuimme-liettuassa-intermodaaliterminaaliin-ja-toimintaan-8-4-2026/
    5) https://www.limowa.fi/webinaari-rautateiden-pullonkaulat-ja-terminaalit-13-5-2026/

Tilaisuuden varsinaisen alustuksen piti liikennenneuvos Veli-Matti Syrjänen. Koska otsikkokin oli Round Table, tämän lomassa ja tämän jatkeeksi meillä oli mahdollisuus keskustella aiheesta.


Valokuva: Klaus Turhanen
Vaikka ulkoiskustannusten laskentaan perustuva malli on sinällään vaikeasti toteutettavissa tai se voi johtaa määritelmistä ja rajauksista tai erityisesti kansallisesti määriteltävistä parametreistä johtuen vaikeasti ennakkoitaviin lopputuloksiin, se on periaatetasolla silti hyväksyttävissä ja LIMOWA-verkostossakin keskusteltu lähestymistapa: pidemmällä aikavälillä ”käyttäjä maksaa & saastuttaja maksaa -periaate” (ks. YK/Brundtlandtin komissio 1987 tai EU liikennepolitiikan valkoinen kirja 2011) tulee ohjaamaan kuljetusjärjestelmän kehittymistä niin, että ulkoiskustannusten mukana olo vaikuttaa kuljetusmuotojen ja -reittien uudenlaiseen yhteensovittamiseen. Pienempänä nyanssiana ehkä myös se, että ajatuksena oli eFTI:n hyödyntäminen kuljetusten seurannassa ja mittaamisessa. Nyt kun verkostossamme on runsaasti eFTI-osaamista ja kv.mittakaavassakin merkittävien hankkeiden vetäjiä, voisi olla syytä pohtia myös näitä lähestymistapoja syvällisemmin, voisiko ”ketsuppipullo” lähteä aukeamaan toisesta suunnasta eli digitalisaatiosta ja kuljetustarpeiden tarkemmasta mallintamisesta, ja mitkä kuljetukset soveltuisivat intermodaalijärjestelmään paremmin. Lienee jonkinlainen konsensus silti siitä on syntymässä, että tukikehyksen määritelmän pitää olla yksikertaisempi esim. etäisyyteen (kilometrit) perustuva, ja lopulta kyse ei ole yksistään tuesta, vaikka sitä väliaikaisesti tarvittaisiinkin siirtymän aikaan saamiseksi, vaan standareista ja yhteentoimivuudesta. Tuet voivat olla myös hyvin ongelmallisia määritelmien tai valtiontukisäädösten kannalta (esim. Short Sea Shipping).

Yhteenvetona ja jatkotoimenpiteinä voisi harkita kokonaisuutta, joka yhdistäisi eri toimijoita yhteiseen pilottiin ja demoon, jota siten määräaikaisena ”projektina” tuettaisiin julkisella rahoituksella. Tässä kuitenkin votaisiin saada infra + kalusto + operointi -yhteen, ja sen ympärillä esim. eFTI:n kautta digitalisoitua tekeminen niin, että olisi aidosti käytettävissä se data, jolla arvioitaisiin vielä ulkoiskustannuksia (tai vähintään päästöjä; ks. päästökaupan muutokset), ja voitaisiin näitä kaikkia käsitellä myös kuljetusjärjestelmämallina, jolla voitaisiin arvioida tulevia tarpeita tai skenaarioita esim. väylä- ja/tai terminaali-investoinneille. Tavallaan kyse olisi siis operoinnin käynnistämisen mahdollistamisesta, mutta toistaalta TKI-ympäristöstä, jossa eri toimijat ja teknologiat voitaisiin laittaa yhteen – ja luoda uusi malli niin kotimaiseen kuljetusjärjestelmään kuin testata myös teknologioita, joita myydään muualla maailmalle. Yksi pieni konkreettinen askel on myös tuleva kuljetusjärjestelmämallinnos -työpaja, jossa voimme yhdessä luoda perustaa sille, mitä mallinnetaan ja miksi? Ja voisiko se taas tuoda ymmärryksen siihen, mitä tulisi pilotoida yhdistetyissä kuljetuksissa ja miten? LIMOWA on mielellään myös mukana EU:n vaatimuksiin kuuluvassa selvityksessä, miten terminaalikapasiteetti Suomessa riittää ja mitä toimenpiteitä sen kehittäminen vaatii.

Kiitos LIMOWA:n puolelta tähän tilaisuuteen ja sitä edeltävään kehityspolkuun panoksensa antaneille. Tämä keskustelu tulee jatkumaan useammalla eri kaistalla.

Tämä tapahtuma oli osa useiden kokousten ja tilaisuuksien sarjaa 15.-16.6.2026, joista on LIMOWA:n nettisivuilla esitelty myös UIRR:n tilaisuutta Konecranesilla omana artikkelinaan. Suomessa on paljon solmukohtiin liittyvää osaamista ja teknologiaa, ja siten nyt keskusteltu intermodaalipilotti voi palvella hyvin monia erilaisia tarpeita kuljetusketjun tehokkuuden ja sujuvuuden lisäksi.

Lisätietoja:
heikki.lahtinen@limowa.fi
+358-50-3424056