ESLogC

EsLogC-hankkeessa kehitettiin logistiikkakeskusten toimintaa ja tuotettiin uutta tietoa logistiikkakeskuksista. ESLogC:ssä toteutettiin 20 erillistä kehittämisprojektia, joista hyötyvät erityisesti logistiikkakeskuksia kehittävät, suunnittelevat tai toteuttavat yritykset, joista osa oli aktiivisesti mukana eri osaprojekteissamme.

Yritykset ovat olleet toteuttamassa ja ohjaamassa projektien sisältöjä, millä on varmistettu, että kaikki projektit kytkeytyvät käytännön toimintaan. Hanke päättyi syyskuussa 2012.
Lisätietoja EsLogC-hankkeesta

Hankkeen keskeiset tutkimus- ja kehittämistoimenpiteet on koottu ja tiivistetty myös logistiikkakeskuksen kehittäjän käsikirjaan, joka on saatavilla sekä painettuna että sähköisenä.
Ladattava teos: Logistiikkakeskuksen kehittäjän käsikirja 2012

ResLog2

Yhteistyömallit logistiikka-alueilla 2013-2014
Reslog-hankkeessa tiivistettiin yhteistyötä logistiikka-alueella olevien toimijoiden kesken. Yhteistyömalleina olivat esimerkiksi yhteishankinnat tai resurssien jakaminen (tilapörssi, henkilöstöpooli, jätteet raaka-aineiksi jne.).

Yritykset ovat erittäin kiinnostuneita tekemään yhteistyötä muiden samalla yritysalueella toimivien organisaatioiden kanssa. Yritykset näkevät runsaasti yhteistyömahdollisuuksia ja synergiapotentiaalia esimerkiksi:

– pienkuljetus- ja pikakuriiripalveluiden koordinoinnissa,
– henkilöstö- ja kalustopoolien muodostamisessa,
– alueturvallisuuden ja
– yhteishankintojen toteuttamisessa sekä
– tiedottamisessa, markkinoinnissa ja vaikuttamisessa.

Synergiaetuja nähdään aika yleisesti, mutta niiden realisoiminen vaatii selkeät toimintamallit. Hyvinkään Sahanmäen yritykset ovatkin käynnistäneet keskinäisen yhteistyön perustamalla yritysalueelle kehittämisyhdistyksen. Yhdistys voi toimia mm. yhteishankintojen kilpailuttajana tai yhteisen viestin välittäjänä silloin, kuin alueen yritykset haluavat vaikuttaa yhdessä. Hyvinkään Sahanmäessä suuri joukko yrityksiä on tarttunut tähän mahdollisuuteen ja ovat käynnistäneet useita toimenpiteitä yhdessä edistääkseen omia intressejään. Nyt kerätty tieto ja toimintamallit ovat sovellettavissa myös muiden vastaavien yritys- ja logistiikka-alueiden kehittämiseen. Yhteistyön toteuttaminen logistiikka-alueilla (ResLog2) toteutettiin 1.1. – 31.8.2015 Teknologiakeskus TechVillan ja Laurea-ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Hankkeen budjetti oli 50 000 euroa ja sen päärahoittajana toimi Euroopan sosiaalirahasto (ESR).

TUDI

”TUDI – teollisuuden digitaalinen uudistuminen” –hankkeessa kootaan teollisuuden digitaalista uudistumista edistävä toimijaverkosto sekä kerätään tietoa kotimaisista ja kansainvälisistä parhaista käytännöistä. Hankkeessa valmistellaan konkreettisia pilotteja. TUDI-hanke voi myös avustaa valmistelemaan tulevia teollisuuden digitaalista uudistumista tukevia toimenpiteitä mm. avustamalla suomalaisia toimijoita kansainvälisiin t&k-hankkeisiin, joihin kaivataan laadukkaita yrityksiä mukaan. Nyt syntyvä kehittämisyhteisö ”teollisen digitaalisen uudistumisen foorumi” on asiantuntijoiden kohtaamispaikka myös tulevaisuudessa.

Hankkeessa järjestetään useita työpajoja yritysten käytännön haasteiden parissa sekä tutustumismatkoja soveltuviin kohteisiin. Voimme myös avustaa teitä kohti kansainvälisiä kehittämishankkeita valmistelemalla TUDI-aihepiiriin soveltuvia SpinOff-hankkeita. TUDI-hankkeen päärahoittajana toimii Uudenmaan liitto. TUDI päättyi maaliskuussa 2017.

NSB CoRe

NSB CORE- North Sea Baltic Connector of Regions -hankkeessa kehitettiin Pohjanmeri–Itämeri TEN-T-käytävän liikennettä ja maankäyttöä siten, että liikenneinvestoinneista saataisiin mahdollisimman suuri hyöty. Tavoitteena oli, että yksittäisten kaupunkien nauhasta muodostuisi toiminnallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Hanke sai rahoitusta EU:n Itämeren alueen Interreg-ohjelmasta.

Hankkeessa oli neljä pääteemaa:
1. Tavaraliikenteen intermodaalilogistiikka, eli eri kuljetustapojen yhdistely kuljetusketjuissa
2. Käytävän kaupunkien välinen pitkän matkan työmatkaliikenne
3. Koko käytävän laajuinen aluesuunnittelu, joka tähtää itäisen Itämeren alueen yhteiseen liikenteen ja aluekehityksen strategiaan
4. Rail Baltica -ratayhteyden brändäys

Vuosina 2016–2019 toteutetun hankkeen kokonaisbudjetti oli 3,3 miljoonaa euroa. Mukana oli kaikkiaan kuusitoista partneria Suomesta, Virosta, Latviasta, Liettuasta, Puolasta ja Saksasta. Suomesta osallistuivat Uudenmaan liiton lisäksi Helsingin kaupunki, Hämeenlinnan kaupunki, Merenkurkun neuvosto sekä LIMOWA.

Hanketta tuki neljäkymmentä liitännäispartneria, kumppanimaiden lisäksi Hollannista, Ruotsista ja Venäjältä. Liitännäispartnereina oli kaupunkeja, maakuntia, ministeriöitä sekä liikenne- ja logistiikka-alan yrityksiä.

Lisätietoja hankkeesta