LIMOWA on yritysvetoinen, mutta voittoa tavoittelematon ja neutraaliuteen pyrkivä logistiikan kehittäjä. Järjestimme webinaarin sidosryhmien nostaman aloitteen ja tarpeen pohjalta: on hyödyllistä päivittää ja jakaa tietoa myös junalautta -yhteyksien mahdollisuuksista ja niiden nykytilasta.
Avauksessa LIMOWAn toiminnanjohtaja Heikki Lahtinen esitteli Rail Baltican ja yhdistettyjen kuljetusten tukikehyksen. Tämä tilaisuus oli jatkoa 7.2.2024 järjestetylle tapahtumalle Uusia rautatieyhteyksiä avautuu sekä Ruotsin että Baltian kautta – LIMOWA. Heikki toi terveisiä LVM:ssä on pidetystä pyöreän pöydän keskustelusta, jossa Keskustelussa tukikehystä ja mahdollisuuksia parantaa yhdistettyjen kuljetusten toimivuutta Suomessa.
PusherBarger -junalauttaprojektin konsultti Hannu Hernesniemi (hannuj.hernesniemi@gmail.com, 050-5741801) käsitteli esityksessään Suomen ja Baltian välisiä junayhteyksiä Suomi-Viro junalauttayhteyden mahdollisuudet, 17.3.2025 Hannu esitteli Rail Baltican rataverkon, joka yhdistää Suomen Baltian maiden kautta Eurooppaan. Hän korosti rataverkon merkitystä Suomen ja Euroopan välisessä rahtiliikenteessä. Kaunasissa on intermodaalinen terminaali, jossa voidaan siirtää rahtia eri raideleveyksien välillä. Tämä mahdollistaa sujuvan rahtiliikenteen Suomen ja Euroopan välillä.
Hannu esitteli Suomen tärkeimmät tuontimaat, joihin kuuluvat Saksa, Ruotsi ja USA. Hän mainitsi, että USA nousi tilastoissa korkealle vuonna 2023, koska sinne vietiin 2 miljardin arvoinen risteilijä. Baltian maat, Puola, Tšekki, Slovakia ja Unkari ovat merkittäviä vientimaita Suomelle. Hän ennusti Puolan merkityksen kasvavan tulevaisuudessa sen suuren väestön vuoksi. Esityksestä löytyy tuoreita vienti- ja tuontitilastoja.
Hannu totesi, että junakuljetukset ovat ympäristöystävällisempiä ja kustannustehokkaampia kuin rekkakuljetukset. Hän mainitsi, että raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen päästöt ovat 5,7-kertaiset tavarajuniin verrattuna. Junakuljetukset ovat myös kustannustehokkaampia kuin rekkakuljetukset. Hän mainitsi, että tavarajunien maksimipituus Suomessa on 750 metriä, mikä mahdollistaa suuremman rahtimäärän kuljettamisen kerralla. Junakuljetuksissa säästetään niin kalustossa kuin palkoissa, koska yksi tavarajuna voi korvata useita kuorma-autoja ja niiden kuljettajia.
Hannu kertoi, että Paldiski Port on ollut aktiivisesti mukana junalautaprojektissa ja että sataman omistajat ovat rahoittaneet projektia. Paldiski Port on jäätön, syvä ja tuulensuojainen satama, joka on hyvin saavutettavissa Rail Balticin kautta. Hannu mainitsi, että Koverharin satama on Suomen puolella paras vaihtoehto junalautalle. Satama on turvallinen, sähköistetty ja siellä on kunnostettu rata, joka yhdistää sen Hangon ja Hyvinkään kautta muuhun rataverkkoon. Satamaa ollaan ollaan laajentamassa (mm. uusi iso laituri ja ratapiha). Loviisan ja Vuosaaren satamat mahdollisina vaihtoehtoina junalautalle. Loviisan satama on valmis ryhtymään junalautasatamaksi, mutta Vuosaaren satamassa ei ole riittävästi tilaa ratapihalle.
Hannu esitteli Pusher Parker -ratkaisun, jossa liikennettä hoidetaan puskialla ja proomuilla. Proomut voivat kuljettaa kontteja ja perävaunuja, ja ne käyttävät vihreää sähköä ja polttoainetta. Proomut voivat kuljettaa kerralla noin 100 perävaunua tai 63 junavaunua. Tämä tekee proomuliikenteestä tehokkaan ja ympäristöystävällisen vaihtoehdon rahtikuljetuksille. Proomut käyttävät vihreää sähköä, joka tuotetaan Paldiski Portin lähellä olevasta tuulipuistosta. Tämä vähentää proomuliikenteen ympäristövaikutuksia.
Junalautta parantaa Suomen huoltovarmuutta kriisitilanteissa. Hän mainitsi, että junaliikenne voidaan siirtää tarvittaessa Vaasa-Uumaja-reitille tai Trondheimiin, ja että proomuja voidaan käyttää myös öljyntorjunnassa.
Andres Uusioja esittelee Haarlan terminaalin näkemyksiä Suomen reittien yhdistämisestä Baltiaan. HHLA TK Estonia – presentation Haarlan terminaalissa on jo valmiudet junayhteyksille. Terminaalissa on rautatieyhteydet ja tarvittavat varastot rahtikuljetuksille. Andres mainitsi, että Haarlalla on yhteyksiä muun muassa Vuosaaren ja Kotkan satamiin. Tämä mahdollistaa sujuvan rahtiliikenteen Suomen ja Baltian välillä.
Andres kertoi Amber-junasta, joka yhdistää Baltian maat ja Suomen. Hän mainitsi, että Kaunasin intermodaalinen terminaali on jo käytössä ja että Liettuan rautatieyhtiö on valmis kaksinkertaistamaan kapasiteettinsa.
Amber juna Suomi – Muuga, Eesti
Haarla on suunnitellut yhteyksiä Ukrainaan ja että heillä on terminaaleja muun muassa Odessassa ja Brestissä. Hän mainitsi, että Ukrainan sodan päättyessä nämä yhteydet parantavat Suomen vientiä ja tuontia.
Lisätietoja LIMOWA ry:
Heikki Lahtinen, heikki.lahinen@limowa.fi, 050-3424056 ja Risto Sivonen, risto.sivonen@limowa.fi, 050-3888099