Jatkoimme tuoretta rautateiden tavaraliikennettä käsittelevää webinaarisarjaa joulukuun alussa. Edellinen marraskuun 7.pv pidetty ”rautateiden tavaraliikenteen kalustoyhtiö” -webinaari herätti runsasta kiinnostusta, ja siinä jo nousi esille tarve pohtia yhteyksiä meren yli laivan kyydissä ja miten raideleveyden kanssa toimitaan? Näihin haettiin näkökantoja tässä tuoreessa tilaisuudessa laajan asiantuntijajoukon toimin.

Osa webinaarin sisällöistä on kerrattavissa puheenvuoroihin liitetyistä esitysmateriaaleista:

  • Avaus Teemu Hämäläinen, työryhmän pj. LIMOWA
  • Lyhyt johdanto taustaan. Janne Kojo, Väylä.
  • Tuoreimmat kuulumiset junalauttayhteyksistä, Tom Heikkilä, Eurocarrier
  • Vaihtoehtoiset reitit Baltian kautta ja millä raideleveydellä, Andres Uusoja, HHLA
  • Vaihtuva-akselinen vaunukalusto junalauttayhteyksiin, Jari Lappalainen, VIS-SK
  • Yhteenveto ja seuraavat askeleet. Heikki Lahtinen, LIMOWA ry

Pienten teknisten haasteiden ja puhujavaihdosten lomassa keskustelu oli erittäin runsasta sekä puhuttuna että chatissä. Aihepiiri on selvästi kiinnostava ja tarpeellinen, vaikka vielä emme lopullisia ratkaisuja kumpaankaan aihepiiriin tiedä.

Junalauttayhteys Viroon on nyt kuitenkin myös valtion puolelta selvityksessä, ja myös yksityisiä hankkeita on liikenteessä – mahdollisesti eri reiteille. Valtion selvityksessä yhteysväli voisi olla Vuosaari-Muuga, ja Muugasta liityttäisiin Rail Balticaan sitten 1435mm raideleveydellä, kun uusi yhteys on valmis (mikä ei välttämättä tapahdu vielä 2030). Tämä Väyläviraston teettämä selvitys on valmistumassa vuoden vaihteessa ja pyritään jakamaan senkin sisältö sitten tuoreeltaan.

Keski-Euroopasta on kiinnostusta Suomen yhteyteen ja Rail Balticaa ”ei olla pelkästään Viroa ja Latviaa varten tekemässä”. Toimijoita kiinnostaa Suomesta lähtevä ja tänne tuleva tavara. Amber -junaa on pilotoitu ja valmiudet 1520mm raiteilla etenemiseen on olemassa, mutta yhteys ei liene vielä riittävän kustannuskilpailukykyinen ja nopea kumipyörään verrattuna – ja näitä toimijoita riittää mm. Baltiassa ja Puolassa. Toisaalta peräänkuulutettiin muutenkin yhtenäisen liikennöintialueen muodostamista Baltiaan nykyraiteille niin, että samat sähköjärjestelmät, kuljettajat jne. toimisivat läpi Baltian.

Oletettavasti junalauttaan on kiinnostusta myös markkinatoimijoilla. Näin ainakin ennen tilaisuutta saamassamme yrityspuheenvuorossa kuultiin. Yksi markkinoilla selvityksessä oleva ratkaisu voisi käsitellä 60 vaunua eli siihen menisi reilusti kokonaiset junat. Mielenkiintoinen yksityiskohta lienee tämän tilasuuden jälkeen ke 10.12.2025 Helsingin kaupungin tekemä päätös Länsisatamaan johtavan tunnelin rakentamisesta: joidenkin tutkijoiden mukaan se on osin ”vanhaan maailmaan jumittumista”. Tätä näkökulmaa ei webinaarissamme vielä pohdittu, mutta mielenkiintoinen ja tähänkin vaikuttava hanke lienee tämäkin.

Raideleveyden muutosta tai täydennystä nykyisestä 1524mm:sta eurooppalaiseen 1435mm:iin on selvitetty viime talvena Haaparannan ja pohjoisen yhteyksien osalta (Rovaniemi & Raahen terästehdas), mutta tässä on myös koko valtakunnan kattavan verkoston päivitys jatkoselvityksessä. Niin VIS-SKT:n esityksessä kuin chatissakin käytiin laajasti erilaisia kantoja mahdollisuudesta ratkaista asiaa vaihtuva-akselisella vaunukalustolla. Tähän tulikin vähän jatkopalloa LIMOWA:lle, kun olemme suunnitelleet vierailua lkahdella eri raideleveydellä operoivaan Kaunas Intermodal Terminaaliin keväällä 2026: saimme vinkkejä myös muista sopivista referenssikohteista.

Ennen sitä tarjolla on mm. webinaari 16.1.2025, jossa pureudumme (lisä)potentiaaliin raiteilla.

Lisätietoja:
heikki.lahtinen@limowa.fi
+358-50-3424056