Pidimme 27.5. KuljetusAreenassa WIILO-yhteiskäyttöterminaalihankkeen paneelikeskustelun. Voit kuunnella nauhoituksen Youtubesta alla olevasta upotuksesta.
Paneelikeskustelussa käytiin läpi yhteiskäyttöterminaalihankkeen – WIILO hyötyjä ja haasteita yritysverkoston tarpeiden kannalta.
Terminaaleja voidaan pitää kokoamispisteinä, joiden kautta eri lähteistä saapuvat kuljetettavat tavarat siirtyvät asiakkaille määritettyihin kuljetusvälineisiin ja jatkavat matkaa loppuasiakkaalle.Terminaalien rooli tilaus-toimitusketjun osana on merkittävä, kun tarkastellaan materiaalivirtojen ohjausta toimitusketjun sisällä. Yleisesti terminaalin kautta kulkevat sellaiset tuotteet ja kuljetusyksiköt, jotka on jo valmiiksi osoitettu tietylle vastaanottajalle toimitusketjun loppupäässä.
Tätä voidaan pitää myös suurimpana erona terminaalin ja varaston välillä. Kun terminaalin läpi kulkee osoitteellisia tuotteita, varastoissa taas säilytetään tuotteita, joita ei vielä ole keräilty kuljetettavaksi ja joille ei ole määritetty vastaanottajaa. Varastoissa myös tuotenimikkeiden volyymit ovat yleisesti huomattavasti suurempia, ja niiden läpimenoajat ovat keskimääräisesti pidempiä kuin terminaalissa.
Terminaaleissa voidaan myös varastoida tuotteita. Erona tyypillisiin varastoihin ovat kuitenkin läpimenoajat sekä varastoitavien tuotteiden vaihe toimitusketjussa. Käytännössä kaiken terminaaleissa säilytettävän tavaran tulisi olla merkitty ja kohdistettu asiakkaalle, eli se on jo matkalla jonnekin. Tämän vuoksi varastoinnista terminaaleissa voisi puhua ennemminkin lyhytaikaisina ja volyymeiltaan suhteellisen pieninä välivarastoina, joissa tavara odottaa esimerkiksi kuljetusta tai jatkokäsittelyä.
Tämän tyyppisellä välivarastoinnilla voidaan välttää toimitushäiriöistä aiheutuvia käsittelyn ja jakelun viivästymisiä, kun lajitteluun, yhdistämiseen ja jatkokuljetukseen menossa olevat tuotteet ovat terminaalissa valmiiksi esimerkiksi kahdeksan tuntia ennen aikataulutettua käsittelyä ja jatkokuljetusta. Tällä tavoin voidaan luoda puskuria erilaisia poikkeamia varten ja pitää yllä luvattua palvelutasoa omille asiakkaille
Eräs ehdotus oli se, että alueella toimivien yritysten edustajat organisoituvat ja ideoivat resurssitehokkuuteen tähtääviä yhteistyömalleja. Operatiivinen valmistelu ja tekeminen voitaisiin ostaa ulkopuolisena palveluna. Tällaisen toiminnan käynnistämiseen olisi haettavissa myös t&k-projektirahoitusta julkisista varoista. Tämä olisi perusteltua myös siksi, että toiminnan käynnistäminen ja synergiapotentiaalin realisoimisen kannalta kriittisen massan hankkiminen vaatii aikaa.
Osaamisen kehittämiseen edelleen ja varmistaa osaavan työvoiman saatavuus. Henkilöstöpooli ei pelkästään tasaamaan työvoiman suhdannevaihteluita, vaan ulotetaan myös vaativampiin tehtäviin, kuten mm. IT/automaatio/robotiikka asiantuntijat, laitosmiehiin ….Pooli voisi olla aktiivisesti yhteistyössä alueen oppilaitosten ja työvoimaviranomaista kanssa sekä antaa myös työskentelymahdollisuuksia ja näyttöpaikkoja vaikeasti työllistyville tai ammatinvaihtoa suunnitteleville
Hyödyt yritysverkostolle:
i. Kustannustehokkuus: Yritykset voivat jakaa varastointi- ja kuljetuskustannuksia, mikä alentaa yksittäisten toimijoiden kustannuksia
ii. Tehokkuus ja joustavuus: Tavaroiden käsittely ja kuljetukset voidaan optimoida yhdistämällä eri yritysten toimitusvirtoja.
iii. Ympäristöhyödyt: Kuljetusten yhdistely vähentää päästöjä ja energiankulutusta.
iv. Parempi asiakaspalvelu: Nopeat ja luotettavat toimitukset parantavat asiakaskokemusta.
v. Synergiaedut: Yhteistyö mahdollistaa resurssien tehokkaamman käytön ja uusien liiketoimintamallien syntymisen.
Haasteet ja kehitystarpeet:
I. Yhteistyön koordinointi: Vaatii selkeitä pelisääntöjä, sopimuksia ja luottamusta.
II. Infrastruktuurin kehittäminen: Tarvitaan investointeja pysäköintialueisiin, latausinfraan ja älykkäisiin logistiikkaratkaisuihin.
III. Skaalautuvuus ja tilatarpeet: Eri toimijoiden tarpeet vaativat joustavaa tilasuunnittelua.
IV. Digitaalisten ratkaisujen integrointi: Tiedonhallinta ja automaatio vaativat yhteensopivia järjestelmiä.
V. Rahoitus ja investointien houkuttelevuus: Edellyttää julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä ja houkuttelevia rahoitusmalleja
Jatkamme mielellämme keskusteluja aiheen tiimoilta!
Hannu Tapio,
p. 050 468 4610
hannu.tapio(at)limowa.fi
Janne Lausvaara, kuljetusalan guru
p. 045 635 2653
janne.lausvaara(at)limowa.fi