Yritykset ja kuluttajat ovat yhä enemmän kiinnostuneita tekemiensä valintojen vaikutuksista ympäristöönsä ja yhteiskuntaamme. Muuttuva markkinatilanne ja kehittyvä teknologia voivat myös mahdollistaa kuljetusten kehittämistä vastuullisimmiksi ja kilpailukykyisimmiksi varsinkin, jos kykenemme kytkemään eri kuljetusmuodot yhteen saumattomiksi ketjuiksi. Useat eurooppalaiset toimijat näkevät tarpeen nk. yhdistettyjen kuljetusten järjestelmän jatkuvalle kehittämiselle, jotta markkinoilla oleviin vaatimuksiin ja kysyntään voidaan vastata, ja jo nykyisin voidaan säästää jopa 90% CO-päästöistä ovelta-ovelle -ketjuissa eri kuljetusmuotoja yhdistämällä. Teoriassa nykyteknologialla voitaisiin päästä jopa nollaan, ja UIRR on teetättänytkin tiekartan, jolla yhdistettyihin kuljetuksiin pohjautuen voidaan saavuttaa päästötön kuljetusjärjestelmä vuoteen 2050 mennessä. Perinteinen eri kuljetusmuotojen käsitteleminen siiloissaan ei yksinään riitä, vaikka ne toimivatkin isoon osaan kuljetuksista hienosti eikä tässä väittämänä olekaan, että yhdistettyjä kuljetuksia pitäisi edistää niiden itsensä takia, vaan siksi, että kestävä ja tehokas kuljettaminen perustunee tulevaisuudessa nk. Fyysisen Internetin visioon, jota kohti LIMOWA:nkin kansainvälisessä yhteistyöverkostossa tehdään innovaatiotoimintaa esim. ALICE:n yhteydessä päästöttömän logistiikan tiekartoista alkaen. Viime mainitussakin todetaan, että eri kuljetusmuotoja käytetään älykkäästi ja YHDISTETÄÄN.
VR hakee nyt ratkaisua ja avaa uuden palvelun täyttääkseen markkinoilla havaitun aukon
Useat yritykset ovat kaivanneet pitkään vähintään Helsinki-Oulu -runkojunaa, jolla olisi sopiva päivittäinen aikataulu, ja johon kuljetusyksiköt voidaan helposti ja tehokkaasti lastata. Palvelua ei ole ollut tarjolla nyt 10 vuoteen useista mahdollisesti jopa teknisistä syistä. VR on nyt kuitenkin etsimässä ratkaisua ja aikoo avata perävaunuja ja kontteja kuljettavan päivittäisen runkoyhteyden Vuosaaren ja Oritkarin välille vuoden 2024 alussa. Tästä saadaan lisätietoja aina aikatauluihin, hintoihin ja toimintaperiaatteisiin asti viimeistään 25.10.2023 klo 14:00-16:00 LOGY:n webinaarissa ”uudet kuljetusreitit”, jossa VR:n Kirsi Klemola esittelee avautuvaa palvelua. Jo tämä yksi linja voi olla merkittävässä osassa eri kuljetusmuotoja yhdistävän järjestelmän syntymisestä uudelleen Suomeen, ja osaltaan edistää kuljetusjärjestelmämme tehokkuutta ja kilpailukykyä sekä sen etenemistä kohti päästöttömyyttä.
Aiemmassa palvelumallissa rekat ajettiin junaan ja siitä pois, kun uusi palvelu taas pohjautuu konttien ja perävaunujen nostamiseen junan kyytiin. Tässä välillä, kun palvelu on ollut pois käytöstä, ajoneuvoille sallitut mitat ja massat ovat muuttuneet, eikä vanha vaunukalusto ilmeisesti ole samalla tavalla relevanttia. Toisaalta uusi palvelumalli seuraa muulla Euroopassa havaittua linjaa siitä, että juuri tämä kontteja ja perävaunuja ilman rekkoja tai niiden kuljettajia, liikuttava juna on nostanut markkinaosuuttaan. Toisaalta BSL:n selvitys (2020) muualta Euroopasta toteaa, että aiemmin käytetylle mallillemme voi olla alueellista kysyntää erikoistilanteissa. Samainen selvitys muuten uskoo aika merkittävään volyymien kasvuun myös tulevana vuosikymmenenä suhdannevaihtelun ulkopuolella. Nyt avautuva VR:n palvelu on kuitenkin siinä mielessä mielenkiintoinen, että se voi nostaa uudella tavalla keskusteluun meillä Suomessa kuljetusjärjestelmän modularisoinnin ja kaluston yhteensopivuuden kansainvälisiin ketjuihin, kun HCT-keskustelussa usein mallinnamme vain kotimaan sisällä tapahtuvaa tavaravirtaa – tai meillä on HCT-kokemusta vai kotimaasta.
Järjestelmän kehitys vaatii yhteistä tahtotilaa
Suomessa on päästy vihdoin vuodesta 2019 alkaen pidempikestoiseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun. Liikenneinfrastruktuurin pidemmän aikavälin kehittämisessä on tärkeää omata riittävä visio yli vaalikausien ja suhdannekierron, vaikka ne luonnollisesti voivatkin vaikuttaa joidenkin investointien painotuksiin tai ajoitukseen. Siinä missä nykyinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma 2021-2032 kyllä hienosti nostaa tavoitteiksi eri kuljetusmuotojen yhteensopivuuden ja kansainväliseen verkostoon kytkeytymisen, käytännön toimenpideohjelmassa tämä ei näy esimerkiksi rahtiterminaaliverkoston kehittymisenä tai Fyysisen Internetin vision mukaan edistymisessä (eikä se muuten näy myöskään erillisessä digitalisaatiostrategiassamme Suomessa) vaikka maininta yhdistettyjen kuljetusten selvittämisestä onkin ansiokkaasti esillä.
LIMOWA:n toiminnassa on havaittu tarve sopia yhdessä terminaaliverkoston suunnittelusta. Esimerkiksi nyt tarjottavan uuden palvelun päätepistettä Vuosaarta ei pidetä optimaalisena useisiinkaan Uudeltamaalta Pohjois-Suomeen suuntautuvaan kuljetusketjuun tai valtava kansainvälisen mittaluokan Kouvola RRT ei voi toimia yksinään, vaikka molemmat ovatkin tärkeitä yksittäisiä osia. Toisaalta yritysten Keski-Uudenmaan alueelle tai sen pohjoisosiin kaipaamalle rautatien ja tieverkoston yhdistävälle terminaalille ei ole aluevarausta, joka olisi yhtenäinen eri kaavatasoilla, riittävän laaja ja/tai toimisi yhteen raskaan kaluston kumipyöräliikenteen kanssa. Tänne sijoittuvat terminaali voisi palvella myös aikataulukriittisempiä toimituksia – kun vain ensin oikeasti tiedettäisiin, mikä minkäkin lähetyksen prioriteetti on.
Koko verkoston kannalta on oleellista hahmottaa myös se, miten ulkomaanliikenne järjestyy, mitkä ovat tulevat reitit ja suunnat ja millaisella kalustolla niistä operoidaan? LIMOWA on mielellään mukana myös kansainvälisessä yhteistyössä yhdistämässä Suomen kuljetusvirtoja niin RailBalticaan, Itämeren yli Keski- ja Länsi-Eurooppaan kuin myös esimerkiksi Turun, Vaasan tai Perämerenkaaren kautta Ruotsiin ja sieltä edelleen maasiltaa pitkiin isommille markkinoille Fehmarnin yhteyden valmistumisen vaikutuksetkin huomioiden. Silloin pitää hahmottaa myös naapurimaiden järjestelmien kehitys, modularisoituva kuljetusjärjestelmä kuin nyt nopeasti kehittyvä ajoneuvoteknologia eri käyttövoimineen. Edelleen kyse on kuitenkin siitä, että eri kuljetusmuodot kannattaa saada toimimaan yhteen, ja LIMOWA voi omalta osaltaan hoitaa keskustelua niin, että kuljetusjärjestelmästämme etenee kestävämpään ja kilpailukykyisempään suuntaan. Eri osapuolten näkökannat ovat arvokkaita tässä ja tarjoudumme jatkamaan keskustelun viemistä eteenpäin kohti käytännön toimenpiteitä.
Lisätietoja:
heikki.lahtinen@limowa.fi
050-3424056
