Limowan Sisälogistiikan syvä pääty -seminaarisarjan kolmas osio järjestettiin 25.8.2026. Päivä alkoi vierailulla Stockmannin logistiikkakeskukseen Tuusulassa ja jatkui seminaarina Tapahtumapaikka Krapissa. Rakenteeltaan kokonaisuus eteni käytännön havainnoista laajempaan keskusteluun: mitä sisälogistiikan automaatio vaatii ostajalta, miten ratkaisut integroidaan olemassa olevaan toimintaan ja millaisia oppeja autonomisten mobiilirobottien käyttöönotosta on jo saatu.
Vierailu Stockmannin logistiikkakeskukseen
Aamun vierailu Stockmannin logistiikkakeskukseen loi päivälle konkreettisen lähtökohdan. Tuusulan keskus havainnollisti, millaisia vaatimuksia monikanavainen kauppa, verkkokaupan kasvu, laaja tuotevalikoima ja sesonkivaihtelut asettavat sisälogistiikan prosesseille.
Vierailun keskeinen anti oli nähdä, miten varastotoiminnot, automaatio ja ihmisten työ sovitetaan yhteen ympäristössä, jossa samat prosessit palvelevat sekä tavarataloja että verkkokaupan asiakkaita. Tämä teki Stockmannin logistiikkakeskuksesta luontevan lähtöpisteen päivän seminaariteemoille: kun toimintaympäristö on monimutkainen, automaation onnistuminen riippuu koko toimintamallin kehittämisestä.
Keskeiset tiedot logistiikkakeskuksesta
Stockmannin Tuusulan logistiikkakeskuksen mittakaava tekee siitä kiinnostavan vierailukohteen sisälogistiikan kehittämisen näkökulmasta. Keskuksen pinta-ala on noin 48 000–50 000 neliömetriä, ja sitä on laajennettu sekä modernisoitu vaiheittain vastaamaan verkkokaupan ja monikanavaisen kaupan kasvavia vaatimuksia. Sijainti Tuusulassa, pääkaupunkiseudun ja lentokentän läheisyydessä, tukee keskuksen roolia vähittäiskaupan valtakunnallisena solmukohtana.
Keskus käsittelee laajaa ja vaihtelevaa tuotevalikoimaa, joka ulottuu muodista ja kosmetiikasta kodintuotteisiin ja käyttötavaroihin. Se vastaanottaa tavaraa kansainvälisiltä toimittajilta ja ohjaa sitä edelleen sekä Stockmannin tavarataloihin että verkkokaupan loppuasiakkaille. Siksi keskuksen prosessien on palveltava samanaikaisesti sekä myymälälogistiikkaa että kuluttajille suunnattua tilausten täyttöä.
Toiminnan taustalla on pitkälle viety varastonhallinta ja materiaalinkäsittelyautomaatio. WMS-järjestelmät, kuljettimet, hyllystö- ja radastoratkaisut sekä ripustetuotteiden käsittelyä tukevat järjestelmät auttavat hallitsemaan suurta nimikemäärää ja erilaisia toimitusvirtoja. Vakituisen henkilöstön määrä vaihtelee sesonkien mukaan, mutta keskuksessa työskentelee tyypillisesti noin 100–200 logistiikka-alan ammattilaista joko suoraan Stockmannin tai Lindex Groupin palveluksessa tai logistiikkakumppaneiden kautta.
Palvelusisällöltään Tuusulan logistiikkakeskus kattaa koko toimitusketjun keskeiset varastotoiminnot. Saapuva tavara vastaanotetaan, tarkastetaan, rekisteröidään ja ohjataan eteenpäin oikeaan varastointi- tai käsittelyprosessiin. Varastointi yhdistää lavapaikkavarastointia, kappaletavaran keräilyä ja ripustusvaatteiden käsittelyä, mikä on erityisen tärkeää muoti- ja tavaratalokaupassa.
Tilausten täyttö jakautuu sekä B2B-toimituksiin tavarataloille että B2C-verkkokauppatilausten keräilyyn, pakkaukseen ja lähetykseen. Keskuksessa tehdään myös arvonlisäpalveluja, kuten tuotteiden hinnoittelua, tuotemerkintöjä, hälyttimien asennuksia, laadunvarmistusta ja sesonkituotteiden esikäsittelyä. Palautuslogistiikka on oma tärkeä kokonaisuutensa: verkkokaupan ja tavaratalojen palautukset tarkastetaan ja ohjataan takaisin kiertoon, kunnostukseen tai muuhun jatkokäsittelyyn.
Miten automaatio näkyy logistiikkakeskuksen arjessa
Automaatioratkaisuissa korostuu se, että erilaiset tuotevirrat tarvitsevat erilaisia käsittelytapoja. Verkkokaupan ja pientuotteiden käsittelyssä hyödynnetään ratkaisuja, jotka tuovat tuotteet ergonomisesti keräilijän luo niin sanotulla goods-to-person-periaatteella. Tämä vähentää turhaa liikkumista ja parantaa poiminnan tehokkuutta verrattuna perinteiseen hyllyjen välissä tapahtuvaan keräilyyn.
Muotikaupan näkökulmasta ripustetuotteiden käsittely on keskuksen erityispiirre. Vaatteita voidaan vastaanottaa, varastoida ja siirtää henkareissa ilman tarpeetonta viikkausta tai uudelleenpakkausta. Tämä säästää aikaa ja vähentää käsittelyä tuotteissa, joissa ulkonäön ja myymälävalmiuden säilyminen on tärkeää.
Raskaamman tavaran ja suurempien erien käsittelyssä tarvitaan puolestaan lavakäsittelyä, kuljetinteknologiaa ja erilaisia siirtoratkaisuja. Kokonaisuus havainnollistaa, että moderni logistiikkakeskus ei perustu yhteen automaatioteknologiaan, vaan useiden toisiaan täydentävien ratkaisujen yhteispeliin.
Suorituskyky, sesongit ja toimituslupaus
Keskuksen suorituskykyä tarkastellaan läpimenoajan, toimitustarkkuuden ja resurssitehokkuuden kautta. Verkkokaupassa tavoitteena on, että tilaus voidaan kerätä, pakata ja saada lähetysvalmiiksi nopeasti tilauksen saapumisen jälkeen. Automaatio tukee tätä erityisesti silloin, kun tilausvirta on suuri ja toimituslupaus edellyttää nopeaa reagointia.
Virheettömyyttä varmistetaan järjestelmillä, jotka perustuvat esimerkiksi viivakoodien lukemiseen, tunnistukseen ja pakkausvaiheen tarkistuksiin. Sesongeissa, kuten Hullujen päivien ja joulukaupan aikana, keskuksen on pystyttävä kasvattamaan läpivirtausta ilman, että henkilöstömäärää tarvitsee moninkertaistaa. Siksi automaation arvo näkyy paitsi normaalissa tehokkuudessa myös kyvyssä kestää volyymipiikkejä hallitusti.
Krapin seminaariosuus: automaatiosta autonomiaa kohti
Krapissa aamun havainnot kytkeytyivät laajempaan kuvaan sisälogistiikan muutoksesta. Seminaarissa tarkasteltiin teknologian kehitystä, ostajan vastuuta, integraatioiden merkitystä sekä sitä, miten automaatiota kannattaa suunnitella todellisten materiaalivirtojen eikä yksittäisten laitetoiveiden pohjalta.
Seminaariosuus rakentui kolmen näkökulman varaan. Ensimmäinen avasi sisälogistiikan teknologian kehityskaarta ja sääntelyn vaikutuksia. Toinen syvensi aihetta JTA Connectionin integraationäkökulmasta, ja kolmas toi keskustelun takaisin käytännön AMR-käyttöönottoihin Finn-ID:n kokemusten kautta.
Sisälogistiikan teknologian kehityskaari
Sisalogistiikan_automaatiojarobotiikka_johdanto_RistoSivonen_25.82026
Automaatio rakentui ensin mittakaavaedun varaan
Vielä kymmenen–viisitoista vuotta sitten automaation päätavoite oli mittakaavaetu. Verkkokaupan kasvu nosti volyymeja, ja keräilyvirheiden kustannukset tulivat näkyviksi. WMS-järjestelmät korvasivat paperilistat, ja korkeavarastot, kuljetinradat sekä RF-päätteet rakennettiin pysyviksi kokonaisuuksiksi. Turvallisuuden lähtökohtana oli konedirektiivi 2006/42/EY, ja ihminen erotettiin automaatiosta usein suoja-aidoilla. Ratkaisut olivat tehokkaita, mutta muutoksiin ne taipuivat huonosti. Suomessa aikakauden näkyvä esimerkki on S-ryhmän Sipoon PT-LOK-logistiikkakeskus.
Ostajan toimintaympäristö muuttuu
Kolme muutosta on tehnyt vanhasta mallista riittämättömän. Ensinnäkin suorittavaan varastotyöhön on yhä vaikeampi löytää tekijöitä. Toiseksi tilausvirrat ovat pirstaloituneet: erät pienenevät, rytmi nopeutuu ja asiakaslupaukset tarkentuvat. Kolmanneksi viime vuosien häiriöt ovat osoittaneet, etteivät pitkään suunnitellut ja kiinteät investoinnit aina jousta riittävästi. Siksi painopiste siirtyy suurista CAPEX-hankkeista kohti modulaarisia OPEX- ja RaaS-ratkaisuja. Sama suunta näkyy myös DHL:n ja McKinseyn logistiikka-analyyseissä.
Käytännössä tämä näkyy autonomisina mobiilirobotteina, kuutiomaisena varastoautomaationa, kuten AutoStorena, sekä laivueenhallintana. Myös turvallisuusajattelu on kehittynyt. SFS-EN ISO 3691-4 mahdollistaa robottien ja ihmisten hallitun liikkumisen samassa tilassa, kun riskienarviointi, sensorointi ja aluejako on toteutettu oikein. VDA 5050 -rajapinta puolestaan pienentää toimittajalukon riskiä.
Kehitys näkyy jo suomalaisissa logistiikkainvestoinneissa
Suomessa kehitys näkyy jo useissa suurissa logistiikkainvestoinneissa. Keskon Onnela Hyvinkäällä on yli 300 miljoonan euron hanke, jonka noin 85 000 neliömetrin kokonaisuus valmistuu vaiheittain vuosina 2025–2030. Postin Voutilan logistiikkakeskus Vantaalla on puolestaan ollut pitkään kotimaan pakettiverkoston keskeinen solmukohta, ja Liedossa pilotoitu Reima-lajittelurobotti osoittaa, miten uutta teknologiaa voidaan ottaa käyttöön vaiheittain myös olemassa olevassa verkostossa.
Samaa suuntaa edustavat Broman Groupin Keravan varaston laajennus, Pirkanmaan Osuuskaupan Kangasalan mikrotäyttökeskus ja IKEA Kuopion varaston robotiikkauudistus. Esimerkit ovat erilaisia, mutta niiden yhteinen viesti on sama: automaatio ei poista työtä, vaan muuttaa sen painopistettä kohti valvontaa, ohjausta, ylläpitoa ja prosessien kehittämistä.
Uusi aikakausi 2026–2028
Seuraavien vuosien kehitystä vauhdittavat demografinen muutos, tarve vähentää hukka-aikaa sekä kyky reagoida häiriöihin reaaliaikaisesti. Teknologiapuolella katse kääntyy fyysiseen tekoälyyn, digitaalisiin kaksosiin, oppivaan konenäköön ja yhteistyörobotiikkaan. Tutkimuksen ja teknologiakehityksen kannalta kiinnostavia seurattavia ovat esimerkiksi Fraunhofer IML ja NVIDIA Isaac / Physical AI.
Sääntely kulkee samaan suuntaan, usein hieman teknologian jäljessä. EU:n tekoälyasetus (EU) 2024/1689 tuli voimaan 1.8.2024 ja sitä sovelletaan vaiheittain: kielletyt käytännöt ja tekoälylukutaito 2.2.2025, yleiskäyttöiset tekoälymallit 2.8.2025, pääosa säännöistä ja läpinäkyvyysvelvoitteet 2.8.2026, useimmat korkean riskin Annex III -järjestelmät 2.8.2026 sekä tuotteisiin integroidut Annex I -järjestelmät 2.8.2027. Aikataulut on koottu myös Euroopan komission AI Act -sivustolle.
Tärkeä käytännön johtopäätös on tämä: kaikki varastoautomaatio ei ole tekoälyasetuksen tarkoittamaa korkean riskin tekoälyä. Kuljetinlinja tai keräilyrobotti ei lähtökohtaisesti kuulu tähän luokkaan. Riski nousee erityisesti silloin, kun tekoälyä käytetään työntekijöiden arviointiin, työvoiman ohjaukseen, turvallisuuskomponenttina tai muussa asetuksessa määritellyssä korkean riskin käyttötarkoituksessa. AI Act ei myöskään korvaa muuta sääntelyä. Sen rinnalla kulkevat uusi koneasetus (EU) 2023/1230, työturvallisuus, kyberturva ja tietosuoja. CSRD-kestävyysraportointidirektiivi koskee puolestaan raportointia, ei AI-järjestelmien teknistä vaatimustenmukaisuutta.
Ostajan kotitehtävä
Ihmisen rooli ei katoa, mutta se muuttuu. Keräilijästä tulee yhä useammin järjestelmä- ja robottioperaattori: valvoja, ohjaaja ja vastuunkantaja. Siksi automaatiota ei kannata arvioida vain investointina laitteisiin, vaan muutoksena työn, prosessien ja osaamisen kokonaisuuteen. Ostajan kotitehtävä on tunnistaa, mikä automaatiotaso sopii omaan toimintaan juuri nyt ja mitkä järjestelmät kuuluvat tekoälyasetuksen tai muun sääntelyn piiriin.
Automaatio ei korjaa rikkinäistä prosessia – se vain tekee sen näkyvämmäksi ja nopeammaksi. Siksi onnistuminen edellyttää, että ihmiset, prosessit, data ja teknologia kehittyvät samaan suuntaan.
Taustoituksessa hyödynnettiin muun muassa EU:n tekoälyasetusta, koneasetusta, SFS-EN ISO 3691-4 -standardia ja VDA 5050 -rajapintaa sekä logistiikan automaatiota käsitteleviä yritys- ja tutkimuslähteitä. Tämän osuuden tarkoitus oli antaa puheenvuoroille yhteinen viitekehys: teknologia kehittyy nopeasti, mutta ostajan on silti ymmärrettävä prosessi, riskit ja vastuut ennen ratkaisujen valintaa.
JTA Connection: integraatiot ratkaisevat kokonaisuuden
JTA, sisälogistiikan syväpääty_25082026
Janne Seikolan puheenvuoro avasi JTA Connectionin näkökulmaa sisälogistiikan automaatioon ennen kaikkea integraatioiden kautta. Yritys toimii teollisuuden automaatiokumppanina ja toimittaa asiakkailleen maailmanlaajuisesti räätälöityjä tuotannon ja sisälogistiikan ratkaisuja. Kokonaisuuksiin kuuluvat esimerkiksi robottisolut, kuljetinjärjestelmät, tuotanto- ja kokoonpanolinjat sekä Nexus-tuotannonohjausjärjestelmä. Yrityksen vahvuus rakentuu lähes 30 vuoden kokemukselle siitä, miten eri teknologiat saadaan toimimaan yhtenä kokonaisuutena.
JTA Connectionin asiakaskunta ulottuu useille teollisuudenaloille, kuten rengas-, puolustus-, koneenrakennus-, puu- ja paperi- sekä elintarviketeollisuuteen. Tämä tekee integraatioista vaativia: sama perusajatus, materiaalivirran hallittu automatisointi, täytyy sovittaa hyvin erilaisiin tuotantoympäristöihin, laitteisiin ja toimintatapoihin.
Yrityksen kasvutarina on jatkunut vuodesta 1998 tähän päivään. Taustalla ovat Solutions-liiketoiminnan perustaminen, yhdistymiset AMH-Systemsin ja Sasboticsin kanssa, MBO-järjestely, JTA Nexus Oy:n synty sekä uusi pääkonttori Tampereen Nekalassa. Nekalan toimitilat kokoavat noin 5 000 neliömetriä tuotanto- ja toimistotilaa saman katon alle. Samalla liiketoiminta on laajentunut: liikevaihto on kasvanut 9,0 miljoonasta eurosta vuonna 2019 arviolta 22,0 miljoonaan euroon vuonna 2026, ja viennin osuus on noussut noin viidestä prosentista yli 30 prosenttiin. Henkilöstömäärä on kasvanut 70 henkilöstä noin 115–120 henkilöön.
Toimitusten näkökulmasta JTA Connection on jo vahvasti kiinni mobiilirobotiikan käytännön toteutuksissa. Suomessa yritys on myynyt yli 100 mobiilirobottia, ja referensseihin kuuluu esimerkiksi yli 30 robotin kokonaisuus kahteen tehtaaseen Ruotsissa, yli 10 robotin kokoonpanolinjatoimituksia Suomessa, useita MiR Hook -robotteja Viroon sekä 22 MaxAGV-toimitusta eri mallisarjoista. Lisäksi ratkaisuja on toimitettu muun muassa panimoteollisuuteen, rengasteollisuuteen Eurooppaan ja puolustusteollisuudelle.
Esityksen ydin oli siinä, että sisälogistiikan automaatio ei ole pelkkää robottien hankintaa. JTA Connectionin laitekanta kattaa useita teknologioita ja valmistajia, kuten MiR-, KUKA-, Hikrobotics-, VisualNav Robotics-, ABB Visual SLAM- ja MAX AGV -ratkaisuja. Käytössä voi olla sekä trukki- että alustamalleja, ja navigointi voidaan toteuttaa esimerkiksi SLAM-, magneettinauha- tai reflektoripohjaisesti. Teknologiavalinta on kuitenkin vasta lähtökohta: ratkaisevaa on, miten robotti liitetään olemassa olevaan ympäristöön, prosessiin ja ohjausjärjestelmiin.
Mekaaninen integraatio tarkoittaa käytännössä sitä, että robotti pystyy toimimaan luotettavasti todellisessa tuotantoympäristössä. Tarvittavia osia voivat olla nostimet, kiinnityslaitteet, kuljettimet, nosto- ja hakupaikat sekä erilaiset käyttöliittymät ja ohjausratkaisut, kuten tabletit, kutsunapit, anturit, kamerat ja Wise-moduulit ovien ohjaukseen. Järjestelmäintegraatio puolestaan yhdistää robotit fleet- tai parvenhallintaan, WMS-järjestelmiin, PLC-ohjauksiin, ERP:iin ja muihin tuotannon järjestelmiin. Mitä monimutkaisempi toimintaympäristö on, sitä enemmän arvoa syntyy hyvin suunnitellusta logiikasta ja järjestelmien välisestä kommunikoinnista.
Seikola korosti myös sitä, että onnistuminen edellyttää asiakkaalta omaa aktiivista roolia. Automaatiohankkeen esteet löytyvät usein olosuhteista ja infrasta: lattioiden tasaisuus, kallistukset, pito, käytävien leveydet, kiintopisteet, WiFi-kuuluvuus ja WMS-rajapinnat vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten hyvin järjestelmä toimii. Näiden lisäksi tarvitaan selkeä omistajuus asiakkaan organisaatiossa. Järjestelmä on otettava haltuun, ja myös sen kanssa samassa ympäristössä toimivat henkilöt, kuten trukkikuljettajat ja muut alueella liikkujat, on koulutettava uuteen toimintamalliin.
Puheenvuoron keskeinen johtopäätös oli, että toimiva sisälogistiikan automaatio syntyy integraatioista. Laitteet, ohjausjärjestelmät, fyysinen infra ja ihmiset on suunniteltava yhtenä kokonaisuutena. Vanhoilla toimintatavoilla ei yleensä voi jatkaa sellaisenaan, jos automaatiosta halutaan aidosti hyötyä. JTA Connection asemoituu tässä kokonaisuudessa kumppaniksi, joka kykenee viemään hankkeen konseptoinnista käyttöönottoon ja yhdistämään robottisolut, sisälogistiikan, automaattivarastoinnin, kuljettimet, tuotantolinjat ja Nexus MES -järjestelmän reaaliaikaiseksi ohjauksen ja optimoinnin kokonaisuudeksi.
Finn-ID: AMR-robotit onnistuvat oikeassa käyttökohteessa
Sisälogistiikan syväpääty_Seminaari_25.8.2026_FINN_ID
Jere Purasen puheenvuoro toi seminaariin Finn-ID:n käytännön kokemukset autonomisten mobiilirobottien hyödyntämisestä sisälogistiikassa. Lähtökohta oli selkeä: robotiikan arvo ei synny teknologiasta itsestään, vaan siitä, että automatisoitavaksi valitaan oikea prosessi ja materiaalivirtaa kehitetään kokonaisuutena. AMR-ratkaisu toimii parhaimmillaan silloin, kun se vähentää arjessa turhaa liikkumista, odottamista ja manuaalista siirtotyötä.
Puranen korosti, että hyvä automaatiokohde on ennen kaikkea toistuva, selkeästi määriteltävä ja riittävän vakioitavissa oleva siirtotehtävä. Lähtö- ja jättöpaikkojen täytyy olla tiedossa, kuljetusyksikön ja käsittelyn standardoitavissa ja toimintaympäristön riittävän ennakoitava. Olennaista ei kuitenkaan ole vain se, pystyykö robotti siirtämään tavaran paikasta toiseen, vaan vapautuuko ihmisten aikaa tuottavampaan työhön. Tästä syystä automaatiota kannattaa arvioida materiaalivirran, ei yksittäisen ajomatkan näkökulmasta.
Hyödyt syntyvät tyypillisesti kävelyn ja manuaalisen trukkiajon vähenemisestä, työvaiheiden odotusajan lyhenemisestä, materiaalivirran paremmasta ennustettavuudesta sekä ergonomian paranemisesta. Puranen tiivisti vaikutusten arvioinnin yksinkertaiseen laskentamalliin: siirtojen määrä päivässä kerrotaan yhden siirron vaatimalla ajalla ja työpäivien määrällä vuodessa. Malli tekee näkyväksi sen, kuinka pieneltä näyttävä yksittäinen siirto voi vuoden mittakaavassa sitoa merkittävän määrän työaikaa. Kun tämä aika saadaan vapautettua muuhun työhön, robotiikan hyöty muuttuu konkreettiseksi.
Teknologiavaihtoehtoja tarkasteltiin käytännön soveltuvuuden kautta. AMR-robotit, automaattitrukit ja laajempi varastoautomaatio ratkaisevat eri ongelmia, eikä oikea valinta löydy pelkän laitevertailun perusteella. Esityksessä konkreettisina esimerkkeinä nähtiin Keenon S300 -alustarobotti sekä SEER SFL-CCD14-CE -pinontatrukki, jonka 1,4 tonnin kuormankantokyky mahdollistaa myös raskaiden lavojen käsittelyn. Näiden esimerkkien kautta Puranen havainnollisti, että teknologian valinta kannattaa tehdä vasta sen jälkeen, kun kuorma, reitti, jättöpaikat ja prosessin vaihtelu on ymmärretty riittävän tarkasti.
Käytännön opit voi tiivistää yhteen toimintatapaan: ensin kartoitetaan prosessi perusteellisesti, sen jälkeen vakioidaan kuorma ja jättöpaikat, ja vasta tämän jälkeen valitaan teknologia. Aloittamisen kannattaa olla yksinkertaista. Kun ensimmäinen käyttötapaus toimii luotettavasti, laajentaminen on helpompaa ja riskit pysyvät hallinnassa. Samalla on tärkeää mitata oikeita asioita: hyötyä, käyttövarmuutta ja sitä, kuinka suuri osa suunnitellusta automaatiosta todella toteutuu arjen operaatioissa.
Finn-ID:n oma jatkumo näkyy myös tulevissa asiakastilaisuuksissa. Yritys juhlii 40-vuotista taivaltaan Robotiikan aamupäivällä 22.10.2026 klo 8.30–12.00 Uutistiellä. Ohjelmaan kuuluu AMR-lavansiirtorobotin live-demo, asiakastarinoita ja verkostoitumista aamiaisen merkeissä. Tapahtuma täydentää esityksen käytännönläheistä näkökulmaa: robotiikkaa kannattaa tarkastella konkreettisten käyttötapausten, ei pelkkien teknologialupausten kautta.
Puheenvuoron keskeinen johtopäätös oli, että robotiikkahankkeen onnistuminen ratkaistaan jo ennen teknologiavalintaa. Jos prosessi on epäselvä, kuorma vaihtelee liikaa tai jättöpaikat eivät ole hallinnassa, robotti ei poista ongelmaa vaan tekee sen näkyväksi. Kun lähtötilanne on kartoitettu, toistuvat siirtotehtävät vakioitu ja hyödyt mitataan oikein, autonomiset mobiilirobotit voivat tehdä sisälogistiikasta tehokkaampaa, turvallisempaa ja luotettavampaa. Finn-ID asemoituu tässä kokonaisuudessa käytännön kumppaniksi, joka auttaa tunnistamaan sopivat käyttökohteet ja viemään automaation arjen tekemiseen asti.
Päivän yhteinen viesti
Kokonaisuutena päivä eteni käytännön havainnoista strategisempaan ymmärrykseen. Stockmannin logistiikkakeskusvierailu teki näkyväksi sisälogistiikan arjen vaatimukset, ja Krapin seminaaripuheenvuorot avasivat, millaisia päätöksiä, integraatioita ja valmisteluja onnistunut automaatio edellyttää. Päivän läpileikkaava viesti oli, ettei sisälogistiikan kehittäminen ole yksittäisen laitteen hankintaa, vaan prosessien, datan, ihmisten, järjestelmien ja fyysisen ympäristön yhteistä suunnittelua.
Ostajan kannalta tämä tarkoittaa kahta asiaa. Ensin on ymmärrettävä oma lähtötilanne: missä materiaalivirrat, rajapinnat ja vastuut ovat riittävän selkeitä automatisoitaviksi. Sen jälkeen on valittava kumppanit ja teknologiat niin, että ratkaisu voidaan integroida olemassa olevaan toimintaan ja laajentaa hallitusti. Päivän puheenvuorot osoittivat, että automaatio voi parantaa tehokkuutta, turvallisuutta ja työn mielekkyyttä, mutta vain silloin, kun sen käyttöönotto tehdään osana laajempaa toimintamallin muutosta.
Sisälogistiikan syvä pääty seminaarisarja jatkuu 6.10.2026 vierailulla Lähden Hartwallille.
Vierailu ja seminaari olivat osa Uudenmaanliiton rahoittamaa LOgistiikkalaBRA (LOBRA) -hanketta.
Lisätietoja LIMWA ry:
- Risto Sivonen, risto.sivonen@limowa.fi, 050-3888099 ja
- Hannu Tapio, hannu.tapio@limowa.fi, 050-4684610
